Kanta-Häme

Ötökät levittävät uusia ja unohdettuja tauteja

Suomesta jo hävinneiksi luullut taudit koleraa ja malariaa myöden voivat tehdä paluun, jos asiaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.

Lisäksi sään lämpeneminen, ääri-ilmiöiden yleistyminen ja lisääntyvä kaukomatkailu voivat tuoda nipun aivan uusia uhkia arkeemme. Näin varoittelee elinympäristömme tauteja levittäviin pieniin tuholaisiin ja sisäilmaongelmiin perehtynyt Turun yliopiston professori Tuula Putus.

– Tarvitaan jatkuvaa valppautta.

– Jos esimerkiksi Baltiassa ja etelämpänä Euroopassa villieläimissä esiintyvä ekinokokki-heisimato leviää tänne, pitää alkaa miettiä, voiko metsämarjoja syödä enää keittämättä, professori pohtii.

Ekinokokista on toistaiseksi Suomessa raportoitu vain yksittäisiä tartuntoja, jotka on kaikki saatu ulkomailta. Putuksen mukaan esimerkiksi supikoiran, ketun, suden tai tavallisen koiran suolistossa elävän loisen aiheuttama infektio on hurja.

– Taudin aiheuttama maksavaurio voi ilmetä vuosien kuluttua infektiosta ja johtaa kuolemaan, ellei maksansiirtoa tehdä ajoissa.

Putus korostaa, ettei halua pelotella ketään poimimasta marjoja.

– Isot kansanterveydelliset uhat ovat toistaiseksi ihan muualla, mutta nykyään yleistyy vaikkapa kulkukoirien pelastaminen ulkomailta uuteen kotiin Suomeen.

– Otti koiran itse tai hyväntekeväisyysjärjestön kautta, pitää aina varmistua, että eläimet on huolellisesti tarkastettu ja rokotettu, Putus neuvoo.

Marttojen opit kunniaan

Ilmaston lämpenemisen myötä on arveltu, että jopa pelätty Musta leski -myrkkyhämähäkki voi levitä Suomeen. Etelä-Ruotsissa niitä on jo tavattu.

– Vaikka leviäisikin, niin ongelma on aika marginaalinen, eikä muodosta kansanterveydellistä riskiä, Putus rauhoittelee araknofobiasta eli hämähäkkipelosta kärsiviä.

Todelliset uhat ovat paljon arkisempia, kuten siivouskurin ja -tason höltyminen ihmisten kodeissa ja julkisissa tiloissa.

– Meillä jo kertaalleen koettiin ennenaikaista iloa, että pöly- ja varastopunkit ovat historiaa.

– Sittemmin on todettu, että joka kolmannessa suomalaiskodissa on huonepölypunkkeja, jotka syövät ihmisen hilsettä ja aiheuttavat astmaa ja atooppista ihottumaa, Putus muistuttaa.

Monet muutkin ötökät ovat saaneet jalansijaa yleisen epäsiisteyden takia.

– Kunnollinen viikkosiivous ja tuuletus, vanhat Martta-yhdistyksen opit pitäisi nostaa taas kunniaan!

Allergisoivat torakat

Pölypunkkien ja muiden allergisoivien ötököiden aiheuttamat ongelmat sekoitetaan Putuksen mukaan usein kosteus- ja homeongelmiin.

– Usein ne ovat tosin sidoksissa toisiinsa. Kosteus ja home houkuttelevat myös haittaeläimiä.

– Ensimmäisenä kuitenkin aina epäillään kosteus- ja homevaurioita, koska ne ovat niin pinnalla julkisuudessa. Syy oireiluun voi kuitenkin olla vaikka torakoissa, Putus toteaa.

Hän kertoo esimerkin toimistorakennuksesta, jossa epäiltiin sisäilmaongelmaa. Useiden tutkimusten jälkeen rakenteista löytyi torakoita, joiden lähteeksi epäiltiin alakerran etnistä ravintolaa. Myrkytyksistä huolimatta torakoista ei päästy eroon.

Ulkomailta vaatteissa, elintarvikkeissa tai matkalaukuissa tuotujen tuliaisten ohella vaikkapa tupajumeja voi esiintyä uusissakin taloissa.

– Se on yllättävän yleistä, jos puun kuorimateriaalia on jäänyt rakenteisiin.

Professorin mukaan tärkeintä olisi aina ongelman syyn tunnistaminen. Ei ole yhdentekevää, mikä ötökkä oireita aiheuttaa.

– Tunnistaminen on usein vaikeaa, ja se on biologin tai erikoislääkärin tehtävä, jos on puremasta kyse.

– Suin päin ei kannata myrkyttää tai vetää johtopäätöksiä, jos epäilee jotain, Putus neuvoo. (HäSa)

Päivän lehti

2.6.2020