Kanta-Häme

Ovatko paikalliset suosikit oikeasti paikallisia? – Joskus ulkomaiselta vaikuttava tuote voi olla paikallisesti tuotettua

Kanta-Hämeen tutut suosikkituotteet valmistuvat pääosin paikallisin voimin, mutta poikkeuksia löytyy. Joskus ulkomaiseksi mielletty tuote voi olla paikallisesti tuotettua.

Hämeen Sanomien lukija koki heinäkuussa yllätyksen, kun kaupasta ostetut Kantolan perinteiset Marie-keksit paljastuivat Hollannissa valmistetuiksi. Kantolan keksituotanto päättyi Hämeenlinnassa jo yli 20 vuotta sitten.

Keksiosaaminen ei ole karannut kokonaan Kanta-Hämeestä, sillä Kantolan vanhat työntekijät perustivat Vanajan Keksit -yrityksen, joka valmistaa keksejä Kantolanniemen keksitehtaan tiloissa.

Myös muut Kanta-Hämeen tutut elintarviketuotemerkit valmistetaan pääosin paikallisesti.

Säilykevalmistaja Herkkumaa valmistaa ison osan tuotteista Hämeenlinnassa Tuuloksen tehtaalla. Tehtaalla valmistuvat kurkkusalaattituotteet, hillot, salsat, kastiketuotteet ja irtonaisena myytävät maustekurkut. Yritys työllistää Kanta-Hämeessä noin 50 henkeä.

Herkkumaalla on ollut yli kymmenen vuoden ajan sopimusvalmistusta myös Saksassa, jossa valmistetaan muun muassa pitkittäin siivutetut voileipäkurkut.

Lue myös: Keksien nimi johti harhaan – Luulin hämeenlinnalaisiksi, olivat hollantilaisia (7.7.2020)

Ulkomaiselta vaikuttava tuote voi olla paikallinen

Iittalan tunnetuimpiin yrityksiin kuuluu Kultasuklaa, jonka omistajat vaihtuivat vuonna 2017. Suklaat valmistuvat edelleen perinteiseen tapaan käsityönä yrityksen Lasimäen tehtaassa.

Leipomotuotteissa paikallinen on lähes aina paikallisesti tehtyä ainakin Konditoria R. Kokon tapauksessa. Tiiriön Citymarketin yhteydessä toimivan leipomon tuotteista 95 prosenttia on itse leivottuja, mutta yritys käyttää myös pienen määrän muualta ostettuja raakapakasteita. Raakapakasteista 80 prosenttia tulee kotimaasta.

Joskus kaupasta voi tarttua mukaan ulkomaiselta vaikuttavia tuotteita, jotka ovat paikallisesti valmistettuja. 95 vuotta samalla nimellä toimineen Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotteet myy ja markkinoi monikansallinen Arla, mutta kaikki meijerin tuotteet valmistetaan Hämeenlinnan Kaurialassa.

Osuuskunnalla on tällä hetkellä 110 tuottajaomistajaa, joista 46 tulee Kanta-Hämeestä.

Kallis kotimainen ei aina kelpaa kuluttajille

Valmistuksen lisäksi paikallisuutta voi arvioida myös tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden perusteella.

Herkkumaan ykköstuotteita ovat edelleen maustekurkut ja punajuurisäilykkeet. Kaikki punajuuret tulevat kotimaan tuottajilta, mutta kurkuista noin kymmenes tulee vuosittain ulkomailta.

Kurkuissa ja muissa tuotteissa kotimaisuusaste vaihtelee toimitusjohtaja Atte Rekolan mukaan vuosittain. Marjoissa suositaan kotimaista, mutta saatavuuteen vaikuttavat satokauden lisäksi muut tekijät. Tällä hetkellä epävarmuutta aiheuttaa esimerkiksi thai-poimijoiden tilanne.

Kastikkeissa käytettävästä rypsistä 80–90 prosenttia tulee ulkomailta. Kotimaista rypsiä löytyy esimerkiksi Suomalaisesta Täysmajoneesista.

Kotimaisia mansikoita ei Rekolan mukaan juuri päädy teollisuuden tarpeisiin. Herkkumaa valmisti jonkin aikaa kotimaisista mansikoista tehtyä mansikkahilloa, mutta tuote ei kelvannut kuluttajille korkean hinnan takia.

Paikallisten raaka-aineiden löytäminen voi olla vaikeaa

Kultasuklaan pääraaka-ainetta ei saa Suomen leveysasteilta. Suklaa valmistuu Keski-Afrikan alueelta peräisin olevasta kaakaomassasta, jolla on kestävästä tuotannosta kertova UTZ-sertifikaatti. Yritys hankkii suklaissa käytettäviä marjoja ja muita tuotteita myös kotimaasta, mutta niiden osuus kaikesta raaka-aineesta jää joihinkin prosentteihin.

Hämeenlinnan Osuusmeijeri käyttää vain suomalaista maitoa. Omistajien maidosta noin 40 prosenttia tulee osuuskunnan Kanta-Hämeen alueen tuottajaomistajilta.

– Kanta-Hämeen alueen tuottajaomistajiltamme tulee lähes 20 miljoonaa litraa vuosittain maitoa, Hämeenlinnan Osuusmeijerin talous- ja hallintopäällikkö Minna Tamminen sanoo.

Kaikki maito ei tule osuuskunnan tuottajilta, sillä Osuusmeijeri ostaa maitoa myös yhteistyömeijereiltä. Meijerin jalostaman maidon määrä on yhteensä noin 100 miljoonaa litraa vuodessa.

Konditoria R. Kokon raaka-aineista merkittävä osa tulee alan tukkuliikkeiden kautta. Jauhot ovat kotimaisia ja kananmunissa sekä marjoissa suositaan paikallisia tuottajia. Tieto paikallisesti tuotetuista raaka-aineista ei aina tavoita yritystä, mihin toimitusjohtaja Kaarle Kokko ei osaa sanoa selvää syytä.

– Toisinaan paikallisia tuotteita ei osaa edes kysyä, eli tarpeet ja palvelut eivät kohtaa. HÄSA

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic