fbpx
Kanta-Häme

Ovi on auki talouden kasvulle

Palkansaajajärjestö Pardian uunituore puheenjohtaja Niko Simola on mielissään siitä, että viime lokakuussa allekirjoitetun työllisyys- ja kasvusopimuksen piiriin saatiin lopulta 93 prosenttia palkansaajista.

– Vaikka palkankorotukset jäivät vaatimattomiksi, sopimuksessa on paljon hyvää. Työnantajan esittämät heikennykset saatiin torjuttua. Työmarkkinajärjestöt kykenivät vaikeassa tilanteessa sopimaan asiat keskenään. Äärimaltillisten sopimusten ja valtiovallan vastaantulon myötä nyt on luotu edellytykset taloudelliselle kasvulle ja työllisyyden parantamiselle.

Työllisyys- ja kasvusopimus on kolmivuotinen. Kolmannen vuoden palkankorotukset ovat vielä auki. Niistä keskeiset työmarkkinajärjestöt neuvottelevat kesällä vuonna 2015.

Simolan mukaan työntekijäjärjestöt osoittivat suurta vastuunkantoa.

– Ruotsissa ja Saksassa on sovittu Suomea suuremmista palkankorotuksista. Tätäkin kautta Suomen kilpailukyvyn pitäisi parantua. Pallo on nyt paitsi valtiovallalla, myös työnantajilla, joiden toivotaan ryhtyvän työllistämään ihmisiä ja investoimaan Suomeen.

– Seuraava suuri asia on eläkejärjestelmän remontti, josta työmarkkinajärjestöjen pitää päästä sopuun ensi vuoden loppuun mennessä. Paljon on puhuttu eläkeiän nostosta, mutta tässä vaiheessa ei kannata nostaa esiin suuresta kokonaisuudesta yhtä kuumaa perunaa. On katsottava kaikki käytettävissä olevat keinot työurien pidentämiseksi.

Yhteiskunnan tukipilari

Simola peräänkuuluttaa valtion ja ja julkisen sektorin työntekijöiden arvostamista. Julkisen sektorin työntekijöiden on saatava kokea olevansa yhteiskunnan tukipilari eikä riippakivi.

– On syntynyt mielikuva, että Suomi pärjää kansainvälisissä vertailuissa siitäkin huolimatta, että meillä on laaja valtionhallinto. Asia pitäisi nähdä kuitenkin toisinpäin.

– Suomessa on asiantuntuva, osaava ja sitoutunut valtionsektorin henkilöstö. Sen jaksamisen kannalta on ongelmallista sellainen mielikuva, että valtion henkilöstö olisi rasite yhteiskunnalle. Toimiva yhteiskunta on Suomen kilpailuvaltti.

Erilainen ammattijärjestö

Pardialla on 24 jäsenjärjestöä ja noin 60 000 jäsentä. Heistä enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa, valtion omistamissa yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa. Pardia on on STTK:n suurimpia jäsenliittoja.

Simola luonnehtii Pardiaa enemmän perinteiseksi ammattijärjestöksi kuin asiantuntijajärjestöksi.

– Olemme erilainen ammattijärjestö siinä suhteessa, että jäsenjärjestöillämme on suurempi rooli kuin perinteisillä ammattiliitoilla. Osa järjestöistä toimii osin itsenäisesti, Pardian roolina on hoitaa edunvalvonta ja työmarkkinaneuvottelut keskitetysti.

Niko Simola valittiin Pardian uudeksi puheenjohtajaksi 23. lokakuuta. Hänen edeltäjänsä oli Antti Palola, joka valittaneen STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi järjestön edustajiston kokouksessa 4.-5. joulukuuta. (HäSa)

Menot