Kanta-Häme

Päällysteitä uusitaan ennätysvauhtia

Valtion teitä päällystetään noin 3 500 kilometriä tietä eli 500 kilometriä enemmän kuin tavallisesti.

Päällysteiden ylläpidon asiantuntija Juho Meriläinen Liikennevirastosta sanoo, että Suomessa ei ole päällystetty yhtä paljon teitä kymmeneen vuoteen. Korjausvelkaa on kuitenkin jo niin paljon, että sitä ei saada maksetuksi vielä vuosiin.

– Kilometrimääriä voitiin lisätä halvan bitumin takia, mutta myös hallituksen myöntämä korjausvelkapaketti toi päällystystöihin lisää 30 miljoonan euroa. Kaikkiaan päällysteisiin käytetään tänä vuonna noin 150 miljoonaa euroa, Meriläinen arvioi.

Suomen tiestön kunto on huonontunut viidessä vuodessa dramaattisesti. Vielä viisi vuotta sitten tilanne näytti valoisalta, mutta nyt huonokuntoista tiestöä arvioidaan olevan ainakin 12 prosenttia tieverkosta.

– Lisäraha on vain laastari. Pysyvää parannusta se ei tuo. Ilman tasokorotusta ei saada todellista muutosta aikaiseksi, Meriläinen sanoo.

Tiestön pinnan turma on lauha talvi. Tien pinta on päivisin märkä ja jäätyy taas yöllä. Etenkin jo entuudestaan huonoon kuntoon päässyt ja vaurioitunut asvaltti kuluu nopeasti vieläkin huonompaan kuntoon. Esimerkiksi tänä keväänä päällystevaurioita on teillä runsaasti.

– Vilkasliikenteisten teiden riesana ovat kovan kulutuksen synnyttämät ajourat, kun sitten taas pienemmissä teissä ongelmana ovat reiät ja halkeamat, Meriläinen sanoo.

Lemminkäisen tutkimusjohtaja Lars Forstén sanoo, että asvalttialan kierrätystoiminta alkoi säästöpyrkimyksistä. Kierrätyksellä säästetään raaka-aineita, kiviainesta ja bitumia ja samalla rahaa. Lisäksi pienemmät materiaali- ja kuljetusmäärät vähentävät kokonaispäästöjä.

Tänä vuonna asvalttia valmistetaan Suomessa selvästi enemmän kuin viime vuonna. Syynä on bitumin hinnan laskeminen, mutta myös valtion myöntämä korjausvelkapaketti.

– Suomessa tuotettiin viime vuonna noin 5,5 miljoonaa tonnia asvalttia. Tähän määrään käytettiin yli miljoona tonnia vanhaa asvalttia, asvalttirouhetta. Yleensä kaikki kerättävä vanha asvaltti voidaan käyttää saman tien, Forstén sanoo.

Lars Forstén kehaisee, että asvalttiala on hyvin ekologinen. Ala on asvaltin kierrätyksessä maailman kärkimaita, vaikka siitä ei julkisesti puhutakaan. Esimerkiksi Remix-menetelmän käytössä Suomi on edelläkävijä.

Remix-menetelmässä vanha vaurioitunut päällyste kuumennetaan tiellä kulkevilla kuumentimilla, jyrsitään irti, sekoitetaan paikan päällä uuden asfalttimassan kanssa ja levitetään saman tien takaisin tielle.

– Asvaltin valmistuksessa käytetään paljon energiaa, sillä asvaltin lämpötila on normaalisti 140 – 170 astetta. Olemme kehittäneet useita eri tekniikoita hiilijalanjälkemme pienentämiseksi, mutta kierrätys on ainakin tällä hetkellä merkittävin keino, Forstén kertoo.

Päivän lehti

19.1.2020