Kanta-Häme

Paalu voi lämmittää

Rautaruukin energiapaalussa yhdistetään rakennuksen paaluttaminen ja energiansäästö. Yhtiö testaa energiapaalua Hämeenlinnassa. Pilottitoimistotalo, jossa energiapaalua käytetään, on valmistunut Jyväskylään.

– Teräspaalu soveltuu hyvin energiapaaluksi. Energiapaalu sopii erittäin hyvin asuin- ja toimistotaloihin, joita on jäähdytettävä kesällä, Ruukki Constructionin teknologiajohtaja Jyrki Kesti sanoo.

Energiapaalu on yksi keksinnöistä, joilla Ruukki pyrkii parantamaan rakennusten energiatehokkuutta. Kesti kertoo, että yhtiö on pitkään kehittänyt erilaisia energiasäästötuotteita. Viisi viime vuotta tämä tuotekehitys on otettu tosissaan.

– Ensimmäinen asia, joka meillä otettiin työn alle energiasäästöstä, oli ilmatiiviys. Hyvin eristetyt teräsrakennukset oli saatava ilmatiiviiksi, Kesti kertoo.

Ruukki huomasi testeissä, että paksu eristekerros ei käytännössä auta energiansäästössä. Yhtiö kehitti sandwich-teräspaneeleihin erikoistiivistetyn ponttirakenteen.

– Energiapaalun kehittäminen on ollut ideana pitkään, mutta aika ei ollut sille kypsä. Kolme vuotta sitten asia otettiin uudelleen esille, Kesti kertoo.

Maalämmöstä on samaan aikaan tullut suosittu lämmitysmuoto, joka voittaa usein käyttökustannuksiltaan ylivoimaisesti esimerkiksi kaukolämmön. Rakennuskustannukset saa yleensä takaisin alhaisina energiakuluina, koska merkittävä osa lämmöstä otetaan maasta.

Tulokset ovat…erittäin hyviä

Suomen kaupungeissa rakennetaan usein kerrostalot pehmeään maahan, jossa rakennus on paalutettava. Energiapaalu yhdistää maalämmön ja paalutuksen eikä maalämpöputkille tarvitse enää kalliisti porata pitkiä reikiä.

– Säästö voi olla merkittävä, Kesti sanoo.

Ruukki on testannut kumppaniensa kanssa energiapaaluja Hämeenlinnassa Vanajantien testiasemalla. Geologian tutkimuskeskus aloitti testiaseman toiminnan. Tampereen tekninen yliopisto ja VTT ovat osallistuneet tutkimuksiin. Uponor on mukana kehittämässä putkia, joita järjestelmä käyttää.

– Hämeenlinnan Kantola on hyvä paikka kokeilla energiapaaluja, sillä maaperä on kostea. Kosteus johtaa lämpöä.

Testaukset ovat antaneet muun muussa tietoa, kuinka paljon energiapaalujen kautta saadaan energiaa ja millaisissa rakennuksissa ja maaperässä ne ovat taloudellisia. Kesti kertoo, että yleensä paalutussyvyyden on oltava yli 15 metriä, jotta energiapaalujen käyttö olisi kannattavaa.

Energiapaaluja kokeillaan Technopoliksen uudessa Innova 2 -toimitalo Jyväskylässä. Viisikerroksinen pilottirakennus paalutettiin 181 paalulla, joista 38 oli energiapaaluja. On laskettu, että maalämmöllä saadaan noin 70 prosenttia rakennuksen tarvitsevasta lämmitysenergiasta.

– Kokemukset Jyväskylän pilottitalosta ovat hyviä. Emme ole kuitenkaan saaneet vielä virallisia tilastoja rakennuksen toiminnasta viime vuodelta, Kesti sanoo.

Laiva kääntyy…rakentamisessa

Uusia ratkaisuja ja tuotteita ei saada rakentamiseen vain kehittämällä niitä. Kesti muistuttaa, että yksittäinen tuote ei ole vielä yhtään mitään.

– Jotta siitä saadaan hyöty irti, on koko talotekniikka sopeutettava siihen. Koko lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän on suunniteltava niin, että se toimii hyvin energiapaalujen kanssa.

Energiapaalujen kaltaiset tuotteet eivät ole hyllytavaraa, joita otetaan tarvittaessa rakentamiseen. Suunnittelijoiden on opittava suunnittelemaan energiapaalujen käyttöä.

– Maalämmön käyttäminen isoissa rakennuksissa on vielä muutenkin alkutekijöissään. Suuri laiva kääntyy hitaasti.

Kestin mukaan rakentamisessa on yleensä ajateltu vain rakennuskustannuksia. On tehty sitä, mitä halvimmalla on saatu laskematta käyttökustannuksia.

– Elinkaariajattelu on nyt kasvamassa, Kesti toteaa. (HäSa)

Päivän lehti

28.3.2020