Kanta-Häme

Pään ei tarvitse olla kuin räjähdysherkkä painekattila – Aggressio on perustunne, jonka voi kanavoida myös myönteisesti

Sisäänpäin kääntyneen vihan yleisin seuraus on masennus.

Kun kiukku muuttuu raivoksi, alkaa järki helposti sumentua. Pää muuttuu niin sanotusti painekattilaksi, joka saattaa räjähtää hetkellä millä hyvänsä. Kellään ei ole kivaa.

Pari- ja perheterapeutti Heli Pruuki kannustaa jokaista tutustumaan omiin vihantunteisiin. Aggressiolle ei pidä kuitenkaan antaa ylivaltaa – se on otettava haltuun.

– Aggressio on yksi perustunteistamme. Se ei ole tunteena vahingollinen, mutta kanavoimme sitä usein haitallisesti esimerkiksi raivoamalla tai henkisenä ja jopa fyysisenä väkivaltana, Pruuki sanoo.

Tunnekuohuissaan ei tietenkään saa tehdä ihan mitä tahansa, kuten täräyttää ketään turpaan.

– Itsellä on vastuu, miten tilanteessa toimii. Oman aggression voi kääntää myös elämänvoimaksi ja -moottoriksi.

 

Aggressio on usein haavoittuvuuteen liittyvä suojatunne: ihminen on voinut kokea esimerkiksi pettymyksen, surun, hylätyksi tulemisen, kateuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteita tai tullut väärinymmärretyksi.

– Jos aggressiota ei osata lainkaan ilmaista, se alkaa kääntyä sisäänpäin, jonka yleisin seuraus on masennus. Aggressio estää ja rikkoo yhteyttä, mutta se voi myös rakentaa.

Aggression myönteisellä kanavoinnilla Pruuki tarkoittaa, että asioista uskaltaa puhua vaikenemisen sijaan.

– Myönteinen aggressio on suojakeino ja voimavara. Olisi hyvä oppia kuuntelemaan itseään. Itseltä voi kysyä, mistä kaikesta suuttumuksen tunne rakentuu, ja mitä tarvitsisi tehdä, että voisi paremmin.

 

Naisilta on perinteisesti odotettu hoivan antamista ja sovinnollisuutta, minkä takia osa naisista saattaa niellä vihan tunteensa.

– Suomalaisilla on pitkät perinteet tunteiden tukahduttamisesta. Sodissa ja niiden jälkeen tunteista ei puhuttu. Miesten sotiessa naiset pitivät perheestä ja maatilasta huolta. Kun rintamalta tuli kotiin rikkinäinen mies, asioista ei puhuttu. Ihmiset yrittivät vain selviytyä.

Aggression ilmaisu on ollut miehillä sallitumpaa kuin naisilla. Miehet ovat tapelleet pojista saakka. Naisilta on puolestaan odotettu enemmän joustavuutta, muussa tapauksessa he ovat olleet vain ”hankalia akkoja”.

Pruukin mukaan se johtuu käsityksistämme sukupuolirooleista sukupolvien ketjun ajan.

– Nyt aika on kypsä rikkoa käsityksiä, opetella uutta ja ottaa vastuu itsestä.

 

Parisuhteessa aggressio liittyy kaikkeen, jopa seksuaaliseen kohtaamiseen.

– Haitallinen aggressio kasvaa esimerkiksi, jos elämässä mukautuu vain toisten odotusten mukaan. Kun opettelee uskaltamaan toteuttaa itseään sellaisena kuin on, aggressio muuttuu positiiviseksi. Sama pätee myös työelämässä.

Pruuki kannustaa ihmisiä suoruuteen.

– Puhumme hirveän vähän omasta kivusta ja surusta. Kannattaa miettiä miten ilmaisen tunteeni ihmiselle, joka on minua loukannut.

Tunteiden ilmaisun ei pidä olla kuitenkaan yksipuolista eli tilittää tuntemuksensa ja poistua paikalta. Toisellakin voi olla sanottavaa.

– Paha olo vain siirtyy, ja toisesta tulee sen kantaja.

Toisen huomiotta jättäminen on passiivista aggression ilmaisua.

– Toisen tunteita ei myöskään pidä mitätöidä sanomalla, että ”älä välitä ja yritä ajatella jotain positiivista”. On ok tuntea tunteita ja puhua niistä.

Pruuki on kirjoittanut yhdessä psykoterapeutti Terhi Ketola-Huttusen kanssa vastikään julkaistun teoksen Vihainen nainen – Hyvä, paha aggressio. HäSa

Hyvä, paha aggressio

Pari- ja perheterapeutti Heli Pruukin luento sunnuntaina 14.10 kello 15–16 keskusseurakuntatalossa (Rauhankatu 14, Hämeenlinna). Luento on kaikille avoin. Vapaa pääsy.