Kanta-Häme

Pääradalle kylmä suihku eduskunnasta: Kolmannen raiteen yleissuunnitteluun ei heru euroakaan budjettirahaa

Riihimäen ja Tampereen välisen lisäraiteen yleissuunnitteluun ei irtoa rahaa eduskunnan budjettikäsittelyssä. Kuva: Riku Hasari

Pääradan puolestapuhujat vetivät taas vesiperän eduskunnassa. Hämeen Sanomien tietojen mukaan lisäraiteiden yleissuunnitteluun ei kovasta yrityksestä huolimatta saada euroakaan valtion ensi vuoden budjettiin.

Se merkinnee sitä, ettei Riihimäen ja Tampereen välisen kolmannen raiteen suunnittelua voida aloittaa vielä ensi vuonna.

– Hallituspuolueet neuvottelivat eduskunnassa lisämenoja budjettiin, mutta pääradan suunnittelulle ei lisärahaa herunut, vaikka kaikki objektiiviset kriteerit osoittavat hankkeen tärkeyden, harmittelee kansanedustaja, Hämeen maakuntahallituksen puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.).

Hämeenlinnalainen Filatov luonnehtii pääradan sivuuttamista hallituksen poliittiseksi valinnaksi. Hän arvelee, että ratkaisuun saattoivat omalta osaltaan vaikuttaa myös valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) turkulaisuus sekä kokoomuksen Hämeen piirin parin viikon takainen kannanotto, jossa pääkaupunkiseudun lentorata nostettiin tärkeimmäksi ratahankkeeksi ohi pääradan.

 

Pääradan kolmatta raidetta on tänä vuonna pyritty junttaamaan eteenpäin ponnekkaasti ja aiempaa suuremmalla joukolla.

Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen neljästä kansanedustajasta parhaat vaikutusmahdollisuudet on tällä vaalikaudella ollut hallituspuoluetta edustavalla Timo Heinosella (kok.). Loppilainen Heinonen istuu valtiovarainvaliokunnassa ja kuuluu lisäksi valtiovarainministeri Orpon ystäväpiiriin. Siitäkään ei nyt ollut apua.

Heinonen ei kuitenkaan näe, että ratahankkeen eteneminen pysähtyisi. Hänestä tärkeintä on saada valtion rahoitusta siten ja siinä aikataulussa, että Riihimäen ja Tampereen välinen kolmas raide voi myöhemmin saada EU:n Verkkojen Eurooppa -rahoitusta.

 

Valtiovarainministeriön (VM) budjettipäällikkö Hannu Mäkinen vahvistaa, että valtion ensi vuoden budjetti alkaa nyt olla kiinni.

Liikenne- ja viestintäministeriöstä puolestaan kerrotaan, ettei ministeriöllä ole mitään ylimääräisiä rahoja, joilla voitaisiin rahoittaa hankkeiden suunnittelua ohi budjetin.

Pääradan lisäraideprojektille on myönnetty vasta miljoona euroa ”suunnittelupolun täsmentämiseen”. Se ei ole vielä varsinaista suunnittelurahaa eikä lupaus hankkeen toteuttamisesta.

Kolmatta raidetta ajavien akuutein vaatimus on ollut kahdeksan miljoonan euron yleissuunnitteluraha. Sen myöntäminen jää nyt seuraavalle hallitukselle.

 

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pitää lopputulosta ikävänä yllätyksenä.

– Jos tieto pitää paikkansa, niin kyllä tämä on iso takaisku. Ilmastonmuutos vaatii suuria muutoksia koko liikennejärjestelmäämme. Se muutos vaatii myös rahaa. Päärata pitää saada kuntoon, ja odotin kyllä, että rahoitusta tulisi.

Riihimäkeläinen Pekonen edusti Kanta-Hämettä ylimaakunnallisessa ”karvalakkilähetystössä”, joka kävi lokakuussa lobbaamassa pääradan lisäraidetta liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille (kesk.).

Riihimäkeläinen kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) oli vielä keskiviikkoiltana siinä käsityksessä, että lisäraiteen yleissuunnitteluun voisi irrota rahaa eduskunnan budjettikäsittelyssä.

Hän teki hallitukselle lokakuussa kirjallisen kysymyksen Riihimäki–Tampere-välin kolmannesta raiteesta.

– Jos rahaa ei ensi vuoden budjettiin tule, pidän sitä suurena pettymyksenä ja vahinkona.

Siinä missä Suomen vilkkain ja ahtautensa vuoksi häiriöherkin raideosuus Helsinki–Hämeenlinna–Tampere saa yhä odottaa yleissuunnitteluvaiheen aloittamista, on valtio myöntänyt Turun ja Helsingin välisen nopean yhteyden suunnitteluun jo kymmeniä miljoonia euroja, joiden turvin Turun ratahanke puksuttaa pikkuhiljaa kohti toteutusvaihetta.

 

Budjettipäällikkö Mäkinen johtaa VM:n työryhmää, joka pohtii parhaillaan liikennehankkeiden uudentyyppistä rahoitusmallia. Hänen mukaansa työ valmistuu ensi viikon loppuun mennessä.

Uuden mallin ytimessä on tiettävästi ”käyttäjä maksaa” -periaate. Esimerkiksi pääradan parantamisen rahoitusvastuuta siirrettäisiin valtiolta henkilö- ja tavaraliikenteen asiakkaille sekä kunnille. Näin tarpeelliset mutta valtion budjettitalouden näkökulmasta liian raskaat hankkeet pystyttäisiin toteuttamaan siedettävässä aikataulussa.

– Käyttäjämaksut, kuntien mahdollisuudet ja valtion valmiudet ovat kaikki mukana kokonaisuuden harkinnassa, Mäkinen toteaa muttei halua ennakoida työryhmän ehdotuksia. HäSa