Kanta-Häme

Pääradan ahtautta epäillään – “Missä aidot faktat?”

Pendelöintiraadin Kirsi Levä: "Emme kaipaa lisää junia, nykyisten pysähtyminen riittää." Finrailin ratakapasiteettiasiantuntija: Pahin pullonkaula on Pasila–Kerava.
Parikymmentä vuotta Hämeenlinnasta Helsinkiin pendelöinyt Hämeenlinnan pendelöintiraadin puheenjohtaja Kirsi Levä epäilee, ettei VR:n väite pääradan toivottomasta ahtaudesta pidä paikkaansa. Hänestä kaukojuniin on lisättävä vaunuja ja tavaraliikennettä ajettava nimenomaan öisin, jotta radalla on käyttöä ympäri vuorokauden eikä tavaraliikenne häiritsisi päivätuntien matkustajaliikennettä. Kuva: Pekka Rautiainen
Parikymmentä vuotta Hämeenlinnasta Helsinkiin pendelöinyt Hämeenlinnan pendelöintiraadin puheenjohtaja Kirsi Levä epäilee, ettei VR:n väite pääradan toivottomasta ahtaudesta pidä paikkaansa. Hänestä kaukojuniin on lisättävä vaunuja ja tavaraliikennettä ajettava nimenomaan öisin, jotta radalla on käyttöä ympäri vuorokauden eikä tavaraliikenne häiritsisi päivätuntien matkustajaliikennettä. Kuva: Pekka Rautiainen

Kuinka päärata voi olla täynnä, vaikka liikennemäärä on päinvastoin pudonnut ja radan käyttöaste laskenut?

Tätä ihmettelee Hämeenlinnan pendelöintiraadin puheenjohtaja Kirsi Levä.

– Miten ne junat sitten aiemmin mahtuivat radalle? Esimerkiksi ne 14 Hämeenlinnassa pysähtynyttä henkilöjunaa, jotka vietiin pois vuonna 2016? Missä ovat ne aidot faktat, jotka osoittavat, että rata olisi tukossa?

– Ennen Lahden oikorataa, kun kaikki junat vielä pysähtyivät Hämeenlinnassa, matka-ajat Tampereelta Helsinkiin olivat lyhyempiä kuin nyt. Silloin kaukojunia meni ruuhkaisimpaan aikaan puolen tunnin välein, ja lisäksi kulki paikallisjuna.

Levä epäilee, että VR alikäyttää päärataa junien täyttöasteen maksimoimiseksi ja jotta tavaraliikenteelle saataisiin lisää tilaa myös päiväsaikaan.

– Emme kaipaa Hämeenlinnassa lisää junia, vaan nykyisten ohittavien junien pysähtyminen riittää, hän korostaa.

– Lisäksi junat ovat alimittaisia. IC-junissa on vain neljästä kahdeksaan vaunua, kun maksimimäärä olisi 15. Tampereen ja Helsingin välisen henkilöliikenteen kapasiteettiongelmat ratkaistaisiin jo lisävaunuilla.

Nyrkkisääntönä neljän minuutin väli

Ratakapasiteetin hallinnan tuotepäällikkö Teemu Sirkiä Finrailista kertoo, että Riihimäen ja Tampereen välin painetta on viime vuosina lisännyt juuri tavaraliikenteen kasvu yhdistyneenä väistämispaikkojen harvalukuisuuteen.

– Tavaraliikennettä ei voi ajaa pelkästään yöaikaan. Kapasiteettia syö sekin, että radalla on aiempaa enemmän erilaisia ja eri nopeudella kulkevia junia.

Matkustajaliikenteen ruuhkaisin pullonkaula on Helsingin ja Keravan Kytömaan välinen pätkä, Sirkiä kertoo.

– Vaikka Riihimäen ja Tampereen välillä näyttää olevan paljon tyhjää tilaa lisäjunille, ne eivät välttämättä mahtuisi Helsingin ja Keravan välille.

Nyrkkisääntö on, että junien väliin pitää jäädä neljän minuutin väli, jotta ne eivät häiritse toisiaan.

VR on valitellut myös Helsingin ratapihan ahtautta ruuhkahuippuina.

– Ratapihaltakin voi olla joinain aikoina hankalaa löytää vapaita raiteita, mutta kyllä se suurin ongelma on nimenomaan linjakapasiteetin rajallisuus Helsingistä pohjoiseen lähdettäessä, Finrailin Sirkiä sanoo.

Hän arvioi, että nykyisellään pääradalle mahtuisi ruuhka-aikoina joitain yksittäisiä lisäjunia. Helsingin ratapihan ahtauteen vaikuttaa sekin, kauanko mikäkin juna seisoo raiteella.

– Sinne voitaisiin löytää jonkin verran lisää kapasiteettia junien kääntymistä tehostamalla.

Pysähdys vie keskimäärin viisi minuuttia

Junan pituudella ei Sirkiän mukaan ole ratakapasiteetin näkökulmasta juurikaan merkitystä.

VR on perustellut junien lyhyyttä sillä, että edelleen keskimäärin yli puolet paikoista on tyhjiä.

Kirsi Levä näkee, että siinä tapauksessa kaikkien puolityhjien junien kannattaisi jo täyttöasteen nostamiseksi pysähtyä Hämeenlinnassa.

Finrailin Sirkiä arvioi, että yksi pysähtyminen väliasemalle lisää kaukojunan matka-aikaa jarruttamisineen ja kiihdyttämisineen noin viidellä minuutilla.

Levän mukaan pysähdys Hämeenlinnassa hidastaa matka-aikaa vain 2,5 minuuttia, koska Vanajan ylittävän rautatiesillan vuoksi alueella on muutenkin turvallisuussyistä nopeusrajoitus.

“Vuorojen karsiminen oli iso virhe”

VR vähensi Hämeenlinnassa pysähtyviä kaukojunia kovalla kädellä kesäkuussa 2016. Sen jälkeen Hämeenlinnan junamatkustajamäärät romahtivat, kun taas moottoritien autoliikenne kasvoi selvästi.

– Kaukojunavuorojen karsiminen Hämeenlinnasta oli iso virhe. Korjaustoimia on tarpeen jatkaa, Levä toteaa.

– Hämeenlinna on palautettava kaukojuna-asemaksi, jolla kaikki junat pysähtyvät. Tämä on ainoa tämänkokoinen kaupunki, jossa kaikki kaukojunat eivät pysähdy.

Helsingin suunnan puutteita on korjattu viime vuoden kevään jälkeen. Tuorein parannus on yksi uusi Hämeenlinnassa pysähtyvä ilta-Pendolino Helsingistä. Ensi vuonna luvassa on viikonloppuöisin kello 0.40 Helsingistä Hämeenlinnaan lähtevä paikallisjuna.

– Tällä hetkellä ongelmat ovat enemmän Tampereen suunnassa. Siihen suuntaan tilanne on edelleen heikentynyt. Työssäkävijöiden kannalta harmittavaa on, kun nopeat junat ajavat vajaina ohi ja yhä useampi joutuu turvautumaan omaan autoon, pendelöintiraadin Levä sanoo.

Vaikka Hämeenlinnassa pysähtyvien kaukojunien määrä on selvästi vähentynyt, ei pääradalla kulkevien matkustajajunien kokonaismäärässä ole Finrailin Sirkiän mukaan tapahtunut merkittävää muutosta. HäSa

Lue myös: Finrailin johtaja: Myös uusi suora ratalinjaus Tampereelta Helsinki-Vantaalle on syytä selvittää

Lue myös: Raideliikenteen kaaos ja tiedotuksen surkeus raivostuttavat matkustajia – Mistä tämä fiasko johtuu, VR?