Pääratalobbarien katseet kääntyivät nopeasti budjettipettymyksestä tuleviin hallitusneuvotteluihin.
Pääradan lisäraiteet on aivan pakko saada seuraavaan hallitusohjelmaan ja myös konkreettisesti eteenpäin eli suunnitteluun, kuului “pääratalaisten” perusviesti hämeenlinnalaisen Tarja Filatovin (sd.) ja Hämeen liiton ideoimalla pääratamatkalla.
– Tämä tapahtuma oli tarkoitus järjestää jo aikaisemmin, mutta VR:llä ei ollut siihen kapasiteettia. Lisäksi tässä on ollut muutenkin joka kuukausi erilaisia pääratatilaisuuksia, Filatov kertoi.
Maakuntien Päärata plus -ryhmän järjestämä lobbaus- ja hengennostatusreissu Helsingistä Tampereelle veti vaunun täyteen pääradan varren kansanedustajia, maakuntaliittojen ja kaupunkien edustajia sekä toimittajia. Matkaa edelsi lyhyt päärata-aiheinen tiedotus- ja kokoontumistilaisuus Helsingin päärautatieasemalla. Pääratatempauksen areenana toimi IC 175, joka lähti Helsingistä hieman klo 14:n jälkeen.
Junavalinta oli helppo, sillä moni kansanedustaja matkaa muutenkin perjantaisin kotiin samalla junalla.
Pääratalobbauksen väkevöitymisen taustalla on ylimaakunnallisen yhteistyön voimistuminen ja erityisesti Tampereen herääminen.
Matkalla ihmeteltiin muun muassa sitä, kuinka vaikutukseltaan huomattavasti vähäpätöisempi Turun ja Helsingin välinen yhteys saatettiin junailla monin verroin tärkeämmän pääradan edelle.
– Olen pitkään ihmetellyt, miten turkulaisilla voi olla niin hyvät lobbauslonkerot. Pendolinotkin tulivat ensin Turun radalle. Meidän pitää pystyä skarppaamaan muussakin kuin tällaisessa näkyvässä kampanjoinnissa, tamperelainen kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) sanoi.
Myös Hassin vieressä istunut toinen tamperelaisedustaja Harri Jaskari (kok.) luonnehti Turun radan rymistelyä lähes puskista pääradan ohi “erittäin taitavaksi lobbaukseksi”.
– Se näkyi siinäkin, että Turun rata pääsi ensin EU:n ydinverkkoon. Vasta nyt lobbaus on lähtenyt kääntymään pääradan suuntaan. Ja kun ruvetaan puhumaan faktoista, esimerkiksi matkustajamääristä, kaikki faktat ovat ilman muuta pääradan puolella.
Turun tunnin juna on tosin omilla teillään vasta suunnittelurahoissa. Varsinaiset investoinnit vaativat oman pelinsä, joka ei ole vielä edes alkanut.
Jaskarin mukaan pääradan lisäraiteiden yleissuunnitelma pitää laatia huomattavasti arvioitua nopeammin.
– Miten ihmeessä se muka voisi kestää viisi vuotta? Emme me sellaista voi hyväksyä. Sen pitää olla valmis kahdessa vuodessa.
Sopuisalla matkalla kuultiin hetkittäin myös puoluepoliittista nokittelua, kun oppositiopoliitikot pääsivät syyttämään pääradan syrjimisestä hallitusta ja valtiovarainministeri Petteri Orpoa (kok.). Toisaalta hupia irtosi myös pääoppositiopuolue SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vastikään ilmaisemasta jämerästä tuesta – itäradalle.
Kantahämäläiset kansanedustajat tähdensivät forssalaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen (kok.) johdolla, että junien pitää myös pysähtyä Kanta-Hämeessä.
– Se on aivan ratkaisevaa Hämeen elinvoiman lisäämisessä ja muuttotappion kääntämisessä.
Riihimäkeläinen Päivi Räsänen (kd.) kehui tempausta onnistuneeksi mutta kritisoi hallitusta siitä, ettei pääradalle annettu vieläkään suunnittelurahaa, vaikka rataremontin välttämättömyys ja tilanteen paheneminen ovat olleet tiedossa iät ja ajat.
– Ilmeisesti lobbaus ei vain ole ollut riittävää. Nyt sitä tässä yritetään.
Grahn-Laasosen mielestä juuri nyt on hyvä aika pitää meteliä pääradan puolesta koko maassa, koska seuraavat isot infraratkaisut tehdään heti vaalien jälkeen hallitusohjelmaneuvotteluissa.
Hämeen ja Pirkanmaan pääratalobbarit yrittivät koko syksyn kiirehtiä Riihimäen ja Tampereen välisten lisäraiteiden yleissuunnittelurahoja jo tämän vuoden budjettiin – turhaan. Aiheesta tehtiin muun muassa Kanta-Hämeen kansanedustajien yhteinen budjettialoite, jonka allekirjoitti myös joukko pirkanmaalaisia kansanedustajia. Budjettialoitteet eivät kuitenkaan juuri koskaan mene läpi, ei tämäkään.
Viime maanantaina valtiovarainministeri Orpo kertoi Hämeen Sanomien haastattelussa, ettei pääradalle ole enää tällä vaalikaudella luvassa myöskään lisäbudjettirahoja.
Päärata nousee EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävien joukkoon ja samalla Verkkojen Eurooppa -rahoituksen (CEF) piiriin. CEF-rahoitus voi kattaa enintään 30 prosenttia kustannuksista. Seuraava EU-rahoituskausi alkaa vuonna 2021. EU-rahaa haetaan valmiilla yleissuunnitelmalla. HäSa
