Kanta-Häme

Pääsiäismunalla on pitkä historia

Suklaakinderiä mussuttaessa ja sen sisältämää muovista pilipalilelua kasaillessa ei ensimmäisenä tule mieleen, että pääsiäismunalla on kristinuskoa pidempi historia.

Kalevalassa maailma syntyy munasta, ja ennen kristinuskoa germaanit uhrasivat munia omissa rituaaleissaan.

Kristillisessä perinteessä koristellun kananmunan historia ylettyy aina Maria Magdalenaan, joka legendan mukaan matkusti keisari Tiberiuksen luokse kertomaan ylösnousseesta Kristuksesta. Tapahtuman merkiksi hän antoi keisarille punaiseksi värjätyn kananmunan.

– Kananmuna symboloi Jeesuksen hautaa, jonka sisältä murtautuu ulos uusi elämä, kertoo kristillisiä pääsiäismunia valmistava keraamikko Marja Neuvonen.

Munasta tuli arvokasta taidetta

Hattulassa toimivan Paimen keramiikka -yrityksen omistava Neuvonen pyrkii osaltaan elvyttämään perinteistä pääsiäismunaperinnettä.

Neuvonen on kotoisin Itä-Suomesta, missä kristillisillä pääsiäismunilla on pitkät ja vahvat perinteet varsinkin ortodoksien keskuudessa.

Suomeen koristeltujen munien perinteen uskotaankin saapuneen juuri idästä. Venäjällä pääsiäismunien koristelusta kehkeytyi 1800-luvulla oma taidemuotonsa, jonka huippua edustavat jalokivin koristellut Fabergén munat. Arvokkaat, avattavat munat sisälsivät lahjoja, joita keisarit ja raharikkaat lahjoittivat toisilleen.

Keraaminen muna kypsyy pari viikkoa

Kristilliseen kuvastoon yrityksessään keskittynyt Neuvonen ryhtyi valmistamaan keraamisia pääsiäismunia viime vuonna.

Neuvosen valmistamien keraamisten munien ”kypsyminen” kestää pitkään, parisen viikkoa. Jokainen muna on käsin koristeltu ja uniikki.

Neuvonen pyrkii prameilun sijaan palauttamaan pääsiäismunan juurilleen, lähemmäs sen kristillistä merkitystä. Munien hillityssä koristeluissa toistuvat kristilliset kuviot.

– Pääsiäinen on kristityille ilon juhla, mistä munien kuviot, sekä valkea ja keltainen väri kertovat.

Keraamikko itsekin kuitenkin tunnustaa sortuvansa toisinaan kaupallisen pääsiäismunan houkutukselle.

– Eihän niissä juurikaan pääsiäisen sanoma välity, mutta tulee niitä syötyä. Ovathan ne perinteen jatkamista – periaatteessa. (HäSa)