Kanta-Häme

Pääsiäissanoma koetaan tunteen kautta

Pääsiäisajan sanomalla on yhä suuri merkitys suomalaisille, vaikka se ei kirkossakäyntiluvuissa näykään. Kirkkohallituksen jumalanpalvelus- ja hengellisen elämän asiantuntijan Terhi Paanasen mukaan pääsiäisvaellukset sekä kirkot täyteen vetävät passiot kuvastavat juhlan merkitystä suomalaisille.

– Pääsiäisajan jumalanpalveluksissa ei paljon nuoria näy, vaan enemmänkin keski-iän paremmalla puolella olevia. Sen sijaan pääsiäisvaellukset ja koulukirkot puhuttelevat myös nuorta väkeä. Kyllä se kertoo siitä, että pääsiäinen on tärkeä suomalaisille.

– Ihmiset haluavat kokea pääsiäisen sanoman tunteen ja sydämen kautta. Siksi passiot ja kuvaelmat, joihin voi itse osallistua, ovat suosittuja, sanoo myös Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Pikkarainen.

Pääsiäisajan kirkossakävijöiden määrä on Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan pudonnut 2000-luvulla lähes 100 000:lla. Kirkon uusin nelivuotiskertomus vuosilta 1999–2011 osoittaa, että suosituin oli kiirastorstain jumalanpalvelus.

Paananen arvelee syyksi sen, että kyseinen jumalanpalvelus on dramaattinen: Jumalanpalveluksen lopuksi sammutetaan kaikki valot ja kynttilät sekä verhotaan alttari mustalla. Viimeinen virsi lauletaan ilman säestystä.

Perinteet tärkeitä

Paanasen mukaan pääsiäisajan jumalanpalveluksiin on vaikea luoda samanlaista iloista tunnelmaa kuin jouluna. Siksi ne eivät houkuta nuoria lapsiperheitä. Moni lapsiperhe myös lähtee lomamatkalle, kun kalenterissa on neljän päivän vapaaputki.

– Pääsiäistraditiot ovat suomalaisille tärkeitä, kuten pääsiäismunat ja paastoaminen, vaikka niiden uskonnollista merkitystä ei aina muisteta. Tapoja halutaan pitää yllä, koska ne antavat ihmisille jotain.

Pääsiäisen on kristillisistä juhlista vanhin. Varhaisimmat tiedot sen vietosta ovat 100-luvulta.

Monissa seurakunnissa vietetään lauantain ja sunnuntain välisenä yönä pääsiäisyön messua. Tuolloin liturginen väri vaihtuu mustasta valkoiseksi. Moni seurakunta tarjoaa myös pientä purtavaa messussa olleille. Pikkaraisen mukaan tämä luo sosiaalista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kirkkovuoden pääsiäisjakso muodostuu kolmesta vaiheesta: Valmistautumisesta eli paastonajasta, itse juhlasta ja helluntaihin asti jatkuvasta juhla-ajasta. (STT)