Kanta-Häme

Pääsykokeiden järjestäminen pandemian aikaan vaatii erityisjärjestelyjä yliopistoissa – opiskelijoita on rekrytoitu saattamaan hakijoita koetilaan

Lukiolaisten Liitossa pelätään, että kokeeseen osallistutaan altistuksesta huolimatta.
Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Emilia Uljas on saanut huolestuneita yhteydenottoja liittyen tilanteisiin, joissa hakija ei työnsä tai muiden samassa taloudessa asuvien työn vuoksi pysty välttämään kontakteja.
Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Emilia Uljas on saanut huolestuneita yhteydenottoja liittyen tilanteisiin, joissa hakija ei työnsä tai muiden samassa taloudessa asuvien työn vuoksi pysty välttämään kontakteja. Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Yliopistojen pääsykokeiden järjestäminen koronarajoitukset huomioiden vaatii lisätiloja ja aiempaa enemmän valvojia.
Kokeet tulee järjestää siten, että kahden metrin turvavälit säilyvät.

–  Varsinkin isommilla koepaikkakunnilla on jouduttu erilaisiin poikkeuksellisiin koejärjestelyihin, sanoo yliopistojen rehtorineuvoston Unifin vararehtorikokousten puheenjohtaja Petri Suomala.

Kaikissa tilanteissa kampusten tilat eivät riitä. Suomalan mukaan esimerkiksi Turussa on turvauduttu isoihin tapahtumatelttoihin.

–  Kun jakaudutaan kymmeniin tai jopa satoihin ryhmiin, niin myös valvojien määrä on huomattava, sanoo Suomala.

Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisten alojen pääsykokeet on päätetty järjestää yhtäaikaisesti Kuopion lisäksi yliopiston toisella kampuksella Joensuussa, kertoo terveystieteiden tiedekunnan opintopalveluiden päällikkö Susanna Järvelin-Pasanen. Valvonta- ja toimitsijatehtäviin on rekrytoitu henkilökunnan lisäksi opiskelijoita, jotka esimerkiksi saattavat hakijoita ulko-ovelta koetilaan. Näin taataan se, etteivät hakijaryhmät kohtaa toisiaan yliopiston tiloissa.

Sama käytäntö on Tampereen yliopiston arkkitehtuurin pääsykokeissa.

Opintopäällikkö Marleena Yli-Äyhön mukaan arkkitehtuurin pääsykokeet järjestettiin paikan päällä myös viime vuonna monesta muusta alasta poiketen. Arkkitehtuurin koe sisältää esimerkiksi piirrostehtäviä.

–  Siinä vaiheessa se oli ehkä yhdenlainen pilotti, josta on ammennettu kokemuksia muihinkin kokeisiin, sanoo Yli-Äyhö.

Yli-Äyhö ei epäile, etteivätkö tämän vuoden järjestelyt sujuisi hyvin viime vuoden tapaan.

Myös Itä-Suomen yliopiston lääketieteen toinen vaihe järjestettiin vuosi sitten lähikokeena, mutta siinä vaiheessa väkimäärää oli karsittu huomattavasti etäkokeen avulla.

Todistusvalinnasta huolimatta valtaosa osallistuu pääsykokeisiin

Yliopistojen tämän kevään pääsykokeet haluttiin järjestää fyysisinä lähikokeina, koska etäkokeissa mahdollisen vilpin ja teknisten ongelmien mahdollisuus on hyvin vaikeaa sulkea pois.

Petri Suomalan mukaan tässä vaiheessa näyttää hyvin epätodennäköiseltä, että suunnitelmia jouduttaisiin enää muuttamaan radikaalisti

–  Täytyy muistaa, että jollain tavalla verrannolliset ylioppilaskokeet järjestettiin maaliskuussa hyvin paljon vaikeammassa pandemiatilanteessa, sanoo Suomala.

Valintakokeita ei luokitella yleisötilaisuuksiksi, joten kokoontumisrajoitukset eivät koske niitä.

Yliopistot ovat itsenäisiä päätöksiä tekevien toimijoiden verkosto. Opetusvararehtorit ovat valmistelleet pääsykoelinjauksia yhdessä etukäteen, jotta hakijoiden olisi helpompi hahmottaa poikkeusajan käytännöt.

Nykyisin ylioppilastodistuksen perusteella valitaan opiskelemaan keskimäärin 50–60 prosenttia opiskelijoista. Siihen nähden todistusvalinta vähentää pääsykokeisiin osallistujien määrää Suomalan mukaan valitettavan vähän.

–  Hyvin karkea arvio tästä vuodesta on se, että noin kaksi kolmasosaa hakijoista osallistuu johonkin pääsykokeeseen.

Todistusvalinnat valmistuvat vasta hieman ennen pääsykokeita tai vasta niiden jälkeen, ja lisäksi moni hakee useaan paikkaan siltä varalta, ettei tule valituksi ensisijaiseen hakukohteeseensa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) matkustusohjeiden mukaan opiskelu on sellainen välttämätön ja perusteltu syy, jonka perusteella Suomeen voi matkustaa. Osallistuminen edellyttää omaehtoista karanteenia.

Suomalan mukaan ulkomailta pääsykokeisiin matkustavat ovat murto-osa kaikista hakijoista. Hän arvioi, että puhutaan vähemmästä kuin sadoista ihmisistä.

Lukiolaisten Liitossa pelätään, etteivät kaikki altistuneet jätä koetta välistä

Maanantaina korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt ottivat kantaa sen puolesta, että koko yhteiskunta noudattaisi voimassa olevia koronarajoituksia, jotta korkeakoulujen valintakokeet onnistuisivat.

Pääsykokeisiin ei saa osallistua, jos on eristyksissä tai karanteenissa.

Kokeeseen osallistuville on suositeltu myös kahden viikon omaehtoista eristäytymistä ennen pääsykoetta.

Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Emilia Uljas on saanut huolestuneita yhteydenottoja liittyen tilanteisiin, joissa hakija ei työnsä tai muiden samassa taloudessa asuvien työn vuoksi pysty välttämään kontakteja.

Lukiolaisten Liitossa nähdään riskinä, että osa hakijoista tulee paikalle altistumisesta huolimatta ja vaarantaa muiden terveyden. Joillain hakijoilla voi olla takanaan jopa usean vuoden mittainen valmistautuminen pääsykokeisiin.

Suomala korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, ettei paikalle tulla sairaana.

–  Kun puhutaan yleisesti vaarallisesta tartuntataudista, niin omasta ja muiden terveydentilasta huolehtimisen on oltava ensisijaista, sanoo Suomala.

Valintakoepaikoilla toimitaan Suomalan mukaan siten, ettei pääjoukon terveys vaarannu, jos joku saapuu oireisena paikalle.

Lukiolaisten Liitto näkee ongelmana myös sen, että riskiryhmät joutuvat matkustamaan pääsykokeisiin eikä heille ole järjestetty erillistä tilaa pääsykokeen suorittamiseen. Uljas harmittelee, ettei riskiryhmille ole pystytty järjestämään erillistä suoritustilaa toisin kuin heille, jotka eivät käytä maskia jostain muusta kuin terveydellisestä syystä.

Kokeisiin osallistujia kehotetaan käyttämään maskeja kokeen aikana, mutta siihen ei voida velvoittaa.

Suomalan mukaan suunnittelun lähtökohta on se, että järjestelyt hoidetaan niin huolella, että myös riskiryhmät voivat osallistua kokeisiin turvallisesti.

–  Hyvä puoli tässä on se, että ymmärtääkseni riskiryhmät on hyvin kattavasti jo ehditty rokottamaan.

Suomalan mukaan yliopistot suunnittelevat paluuta lähiopetukseen syksyllä. Tarkoituksena on tehdä hybridiratkaisuja eli käyttää myös etäopetusta niissä tilanteissa, joihin se sopii.

Asiasanat

Menot