Kanta-Häme

Päättäjät uskovat, että Tuomelan peruskorjaus onnistuu

Tuomelan koulun peruskorjaus on saamassa sinetin ensi maanantaina kaupunginvaltuustolta. Sekä demarien Iisakki Kiemunki että kokoomuksen Sari Rautio sanovat, että isoista valtuustoryhmistä ei ole odotettavissa soraääniä tässä asiassa.

– Keskusteluun varmaan osallistumme, mutta käsittääkseni demariryhmä hyväksyi tämän asian, Kiemunki sanoo.

– Kukaan ryhmästä ei vastustanut peruskorjausvaihtoehtoa, Rautio vakuuttaa kokoomuksen osalta.

Purkulupaa ei heltiäisi

Kiemunki sanoo, että Museoviraston kanta siitä, että Tuomelan koulu tulee korjata ja säilyttää, on selkeä.

– Se on suojelukohde, ja sellaisena sitä tulee kohdella.

Kiemungin mielestä kaupunki ei voi tehdä lainvastaisia päätöksiä eikä ryhtyä ”temppuilemaan” Museonviraston kanssa.

– Jos hakisimme Tuomelalle purkulupaa, sitä ei tulisi, hän sanoo.

Myös Rautio sanoo, että Museoviraston kantaa vastaan on turha taistella.

Sekä Kiemunki että Rautio sanovat, että uudisrakennusvaihtoehto varmaankin kiinnostaisi heidän ryhmiään toisella tavalla, jos Museovirasto ei olisi niin selkeästi vanhan rakennuksen peruskorjauksen kannalla.

– Totta kai silloin olisi spekuloitavaa aika paljon enemmän. Kustannuserokaan ei ole kauhean suuri, noin kaksi miljoonaa euroa, Kiemunki sanoo.

Olisiko jättikoulu sitten hyvä?

Kokoomusryhmän keskustelussa tuli Raution mukaan esiin myös suurkoulun näkökulma.

– Jos rakentaisimme uudisrakennuksen HYK:n kylkeen, siitä tulisi aika iso kompleksi. Silloin alkaisi varmaan puhe 900–1 000 oppilaan jättikoulusta, Rautio sanoo.

Hän huomauttaa myös, että koulun peruskorjaus säästää viereisen kentän. Uudisrakennusvaihtoehdossa kenttä pitäisi siirtää toiseen paikkaan.

Sari Rautio ihmettelee julkista keskustelua, joka teilaa kaupungin peruskorjaushankkeet epäonnistuneiksi.

– Ainoa epäonnistunut peruskorjaus on Hätilän päiväkoti. Muutenhan meillä on ihan onnistuneita kokemuksia peruskorjauksista.

Rakennuttajapäällikkö Risto Saari esitteli peruskorjausta valtuutetuille maanantaisessa valtuustoinfossa. Peruskorjausaste on yli 90 prosenttia.

– Periaatteessa vain runko jää jäljelle, Iisakki Kiemunki sanoo.

Nyt pitäisi päästä vauhtiin

Sekä Kiemunki että Rautio sanovat, että nyt hankkeeseen pitäisi saada vauhtia.

– Nyt pitää päästä asiassa eteenpäin ja saada kaupungin itäpuolen kouluratkaisu aikaiseksi, Rautio korostaa.

Rautio sanoo myös, että hän itse oli alun perin peruskorjauksen kannalla.

– Mutta näinhän se päätöksenteko menee. Ei kannata hirttäytyä mihinkään päätökseen ennen kuin faktat ovat tiedossa.

Kiemunki huomauttaa, että Tuomelan rakennuksen säilyttämisen ei sinänsä tarvitsisi merkitä sitä, etteikö voitaisi rakentaa uutta koulutaloa jonnekin muualle. Sellaista vaihtoehtoa ei ole kuitenkaan edes harkittu, koska Tuomela on ”niin selkeästi koulurakennus”. Sille olisi vaikea keksiä muuta käyttöä.

Kiemunki arvostelee valmistelua

Lisäksi Kiemunki arvostelee asian valmistelua. Hänen mielestään Museoviraston kantaa olisi pitänyt kysyä paljon aikaisemmassa vaiheessa kuin nyt tapahtui.

– Olisi säästytty paljolta, jos olennaiset asiat olisi selvitetty ajoissa.

Tuomelan koulun peruskorjaus ei ole esillä maanantaisessa valtuustossa omana pykälänään, vaan osana kaupungin ensi vuoden budjettia ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaa.

Kaupunginhallitus esittää, että ensi vuodeksi peruskorjaukselle varattaisiin rahaa 0,3 miljoonaa euroa, vuodelle 2014 7,0 miljoonaa ja vuodelle 2015 4,2 miljoonaa euroa. (HäSa)

 

 

 

 

Päivän lehti

2.4.2020