fbpx
Kanta-Häme

Tapio Vekka ottaa kantaa toriparkkiin: Päättäjiltä vaaditaan päätöksensietokykyä

Hämeenlinnan katuturvallisuus on hyvällä tasolla poliisin valtakunnallisessa vertailussa. Kuvituskuva: Pekka Rautiainen

Tulin juuri Namibian 30–40 asteen lämmöstä koti-Suomeen 10–20 asteen pakkaseen. Samalla hiekkadyynit vaihtuivat lumeen.

Pohdin pitkään, etten ottaisi kantaa ns. toriparkkikeskusteluun, mutta loman jälkeen on kai liikaa virtaa.

Luin lomalla kirjan Alex – jossa Alexander Stubb painotti ison kuvan näkemisen merkitystä.

 

Valtuusto on 2014 hyväksynyt keskustavision, jossa linjataan keskustan viihtyisyyden parantamista, täydennysrakentamista (880–1 050 asukasta) kävelypainotteisuuden lisäämistä, pysäköinnin selkiyttämistä (tarve +1 050 vuoteen 2040 mennessä), kevyen liikenteen houkuttelevuuden ja väylien lisäämistä ja joukkoliikenteen reittien uudistamista.

Selvityksessä myös todettiin, että kaupan tiloista tulee olemaan ylitarjontaa 2020 asti.

Valtuusto on hyväksynyt pysäköintistrategian 2016, jossa todetaan muutosta tarkentaen, että pysäköintipaikkoja vähenee toteutettavien muutosten johdosta 487 autopaikkaa, joista mm katujen kehittämisen (kävelypainotteisuus, pyörätiet yms.) noin 90 autopaikkaa.

Kokonaislisätarpeen arvioitiin olevan 700–800 vuoteen 2040 mennessä.

 

Strategiassa tarkasteltiin keskitetyn pysäköinnin vaihtoehtoja ydinkeskustassa ja päädyttiin parhaana vaihtoehtona toriparkkiin. Päätettiin myös selvittää yksityisen rahan mukaan saamista.

Ei siis ole uusi tieto, että keskustassa on nyt ylimääräistä liiketilaa – pidentyneen taantuman vuoksi varmasti 2020 jälkeenkin.

Ei siis ole käärmeen pyssyyn ajamista, että selvitetään toriparkkia ja siihen saatavaa yksityistä rahaa.

Yksityistä rahaa on saatavissa ympäröivien korttelien täydennysrakentamisen (visio 2014) vaatimilla velvoitepaikoilla, josta kiinteistöt maksavat, kun eivät joudu/pysty mahduttamaan niitä omalle tontilleen.

 

Lisää asukkaita – lisää elinvoimaa keskustaan. Tästä on kyse myös vihdoin edenneen ykköskorttelin osalta.

Korttelin omistus on nyt sellainen, että omistajilla on suuri intressi kehittää keskustan elinvoimaisuutta ja satsata kymmeniä miljoonia Hämeenlinnan keskustaan.

Jotta kortteliin saataisiin riittävästi asuin- ja liikeneliöitä voi olla järkevä kohdistaa osa pysäköinnistä toriparkin velvoitepysäköintiin – jonka siis nämä kiinteistönomistajan maksavat. Se on sitä edellytettyä yksityistä rahaa.

 

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina toriparkin hankesuunnittelun jatkamisesta vuonna 2016 päätetyllä tavalla.

Selvityspäätöksestä on kulunut yli kaksi vuotta, eikä keskusta elävöidy ja kehity, ellei sitä elävöitetä ja kehitetä.

Jos yksityistä rahaa ei löydy, niin sitten valtuuston päätöksen mukaisesti asia jää siihen, ellei muuta päätetä.

2014 laaditusta keskustavisiosta ruutukaava-alueella on tapahtunut valitettavan vähän.

Kun moottoritien kannen kaavoituksesta tehtiin päätös 2000-luvun alkupuolella, keskustan elävöittämisen suunnittelu Goodmanin valmistumisen jälkeen olisi pitänyt aloittaa heti.

 

Toivottavasti vireillä oleva keskustavision päivitys 2035 johtaa nopeasti konkreettisiin, aikataulutettuihin toimenpiteisiin keskustan elävöittämiseksi.

Muutos vaatii näkyä ja sopeutumista. Päättäjiltä vaaditaan päätöksensietokykyä, kun tulokset eivät näy heti.

 

Ps. Toisin kuin monet uskovat, niin minulla ja lähipiirilläni ei ole mitään tekemistä ykköskorttelin omistusten kanssa.

 

Tapio Vekka

kaupunkilainen, ex-kyläpoliitikko

Hämeenlinna

Menot