Kanta-Häme

Paha naapuri on pessyt kasvonsa

Kun Suomeen perustettiin ensimmäinen ongelmajätteitä käsittelevä polttolaitos, sijoituspaikkaa ei tahdottu millään löytää. Ajatus supermyrkyistä nosti kansanliikkeitä, kunnes vastustajat joutuivat vihdoin taipumaan Riihimäellä.

Mielikuva saasteita ilmaan tupruttavista piipuista on 30 vuoden toiminnan aikana muuttunut laitoksen toiminnan monipuolistuessa.

Yleishyödyllisestä, mutta pelottavasta ongelmajätteiden hävittäjästä on kasvanut monipuolinen kiertotalousyhtiö, joka on laajentunut Ruotsiin ja Tanskaan.

LAITOS SYNTYI käsittelemään luontoa pilaavia DDT-myrkkyjä, syöpää aiheuttavia hiilivetyjä kuten PCB:tä ja lailliseksi osoitteeksi teollisuuden ongelmajätteille.

Irwin lauloi tuolloin 1970-luvun alussa Vexi Salmen sanoin Lievestuoreen Liisasta, eikä suotta. Tehtaiden varjossa kuljettiin käsi kädessä katsoen likaojan juoksuun, mutta sen huumaava hajuveden tuoksu varmuuden leivästä toi.

Valtiovetoinen ongelmajätelaitos tarvittiin, vaikka kansa vastusti sen sijoittamista naapuriinsa. Myrkkyjä ei yksinkertaisesti enää voinut kipata metsiin ja vesiin. Järvet, joet ja pohjavedetkin alkoivat haista likaviemäreinä.

Ekokem sai nopeasti rinnalleen polttolaitosten joukon käsittelemään erilaisia poltettavia jätteitä, joita ei luokiteltu ongelmajätteiksi. Vaarallisimpien jätteiden käsittely on säilynyt edelleen Riihimäellä, jonka kallis tekniikka täyttää tiukat vaatimukset.

KILPAILU JÄTTEISTÄ on kiristynyt. Jätteet käsittelylaitokselle vievä yritys maksaa käsittelevälle laitokselle jätteestään. Ekokemin tulot tulevat siis vastaanotetusta jätteestä.

Kilpailu kiristyi jo 1990-luvun lopulla, jolloin alkoi liiketoiminnan kehittäminen ja suunnittelu. Ekokem alkoi puhdistaa pilaantuneita maita ja tarjota niin tietämystään kuin osaamistaan kokonaispalveluna.

Kun vanhojen kaatopaikkojen ja pohjavesien ympäristölle tekemiä vahinkoja paljastui eri puolilla, ympäristötietoisuus alkoi olla arkea. Ilmaston lämpenemiseen ja luonnonvarojen rajallisuus pisti vauhtia kierrätysajatteluun.

Kaatopaikkajäte muuttui arvotavaraksi. Jätteen lajittelu alkoi näyttää kannattavalta, kun talteen otettavat metallit ja muut hyötyjakeet saatiin myytyä teollisuuden raaka-aineeksi.

EKOKEM AVASI tien kiertotalouteen alkamalla vastaanottaa sähkö- ja elektroniikkaromua. Niistä hävitettiin ensin otsonikerrosta tuhoavat freonit, jonka jälkeen otettiin jalometallit ja metalli uusiokäyttöön.

Vuonna 2008 Ekokemistä tuli veroa maksava, voittoa tavoitteleva ja osinkoa maksava yritys, jonka omistuksesta edelleen oli kolmannes valtiolla.

Kierrätys leimattiin vielä 1990-luvulla viherpipertäjien ja hippien rättivaatteiden näpertämiseksi, mutta kaukaa viisaat näkivät hukkaan heitetyissä materiavirroissa eurot.

Ekokem on iskenyt tähän jaossa olevaan aarreaittaan. Kiertotalous kiillottaa yrityskuvaa, hyödyttää yhteiskuntaa ja osakkeenomistajia ja kasvattaa uusiomateriaalien markkinoita.

Kierrätys on jo osa Riihimäellä ja Hyvinkäällä Ekokem näkyy maan matalimpina kaukolämpötaksoina. Navetoissa ja baarien kesäterasseilla uusiomuovista puristettu muovilauta kestää kosteutta.

Päivän lehti

23.1.2020