Kanta-Häme Hämeenlinna

Pahin hirvionnettomuusaika on juuri nyt – Joka päivä rysähtää jossakin päin Kanta-Hämettä

Valkohäntäpeurakannan kasvu on lisännyt myös onnettomuuksien määrää.

Valkohäntäpeurojen kannan kaksinkertaistuminen viimeisen 10 vuoden aikana näkyy suoraan onnettomuusmäärien kasvussa.

– Eläinkannan suuruudella ja vahinkojen määrällä on suora yhteys. Peurojen määrä on kasvanut todella hurjasti. Uusi ilmiö näyttää olevan, että ne menevät myös moottoriteille. Juuri hiljattain tapahtui onnettomuus, jossa yhden pienen peuran takia kolme autoa vaurioitui, sanoo LähiTapiola Loimi-Hämeen korvausjohtaja Timo Kyyriäinen.

Hän arvelee, että peurat pääsevät moottoriteille huonokuntoisten tai kaatuneiden riista-aitojen läpi.

Hirvien osalta liikenneturvallisuus on sen sijaan parantunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tämän taustalla on hirvikannan määrän pienentyminen sekä osaltaan myös autojen parantunut turvatekniikka.

 

97 prosenttia kaikista hirvieläinvahingoista tapahtuu yli 80 kilometrin tuntinopeudessa ja 71 prosenttia hämärän tai pimeän aikaan.

– Kun tien varressa on hirvimerkki, se oikeasti tarkoittaa sitä, että nopeutta pitää laskea. Ennakoivan ajokäyttäytymisen lisäksi myös paikallistuntemuksella on todellakin merkitystä. Paikalliset tuntevat hirvien reitit ja osaavat varoa niitä satunnaisia ohikulkijoita paremmin, Kyyriäinen muistuttaa.

Kaikkiaan vakuutusyhtiöiden tietoon tuli viime vuonna yhteensä runsaat 14 000 hirvi-, peura- ja porovahinkoa. Tilastokeskuksen mukaan hirvionnettomuuksia sattui vuonna 2018 vajaat 2 000 ja peuraonnettomuuksia noin 6 250.

Hirvionnettomuuksien määrä pysyi edellisvuoteen verrattuna jokseenkin vakiona, kun taas peurakolareiden määrä kasvoi vuodesta 2017 vuoteen 2018 runsaalla 1 100:lla. Kaiken lisäksi osa peuraonnettomuuksista jää todennäköisesti ilmoittamatta ja siten myös tilastoimatta.

– Valitettavasti vuoden vilkkain hirvieläinkolariaika on vasta edessäpäin. Marraskuussa tapahtuu lähes 20 prosenttia hirvieläinkolareista ja vaarallisin aika on noin tuntia ennen jälkeen auringonnousun ja -laskun.

 

Eläinten vähäntäminen näkyy kolaritilastoissa

Tehokkain lääke hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseen on peura- ja hirvikannan alentaminen.

Vaikka alkavalle metsästyskaudelle on myönnetty kolmannes enemmän valkohäntäpeuran pyyntilupia kuin viime vuonna, ei se vielä riitä.

– Pelkästään kannan kasvun pysäyttämiseksi kaatolupia tarvittaisiin vielä lisää. Kannan pienentämiseksi lupia tarvitaan vielä runsaasti lisää, LähiTapiolan korvausjohtaja Timo Kyyriäinen sanoo.

Soita aina 112:een

Korvausjohtaja Timo Kyyriäinen LähiTapiolan Loimi-Hämeen alueelta laskee, että valkohäntäpeurojen pyyntilupien määrää pitäisi kasvattaa maanlaajuisesti noin 63 000 yksilöön, jotta kannan kasvu saataisiin pysäytettyä. Tälle vuodelle kaatolupia on myönnetty vajaat 58 100.

Jos joutuu hirvieläinkolariin, on siitä aina ilmoitettava hätäkeskuksen numeroon 112. Näin pitää toimia, vaikka autoon ei tulisikaan näkyviä vahinkoja.

Hätäkeskuksen kautta tieto onnettomuudesta välittyy aina myös poliisille, vaikka se ei pelkän peltivaurion vuoksi automaattisesti paikalle saavukaan.

– Olisi myös suotavaa, että kaikilla olisi autossaan mukana riistaonnettomuusmerkki, jonka voi jättää tienvarteen esimerkiksi puunoksaan merkiksi paikasta, josta onnettomuudessa mukana ollut eläin on poistunut metsään.

Värikäs merkki helpottaa mahdollisesti loukkaantuneen eläimen perään lähtevien metsästäjien työtä. Merkin voi jokainen tulostaa autoonsa netistä. HäSa

 

Hirvieläinonnettomuudet

Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset olivat Liikenneviraston arvion mukaan yhteiskunnalle 63,5 miljoonaa euroa.

Vuonna 2018 eläinonnettomuuksissa loukkaantui

170 ihmistä. Kuolleita oli yksi.

Henkilövahingot maksetaan autojen pakollisesta liikennevakuutuksesta. Ajoneuvovahingot korvataan vapaaehtoisesta kaskovakuutuksesta.

Suurin osa LähiTapiolan maksamista hirvivahinkojen korvaussummista oli 1 000–10 000 euroa. Yli 10 000 euron korvaussummia maksettiin viime vuonna 170 kappaletta.

Vakavan henkilövahingon sattuessa vammautumisesta, kuntoutuksesta ja saamatta jääneiden tulojen korvauksista kertyy helposti yli miljoonan euron korvaukset.

Lähde: LähiTapiola Loimi-Häme