Kanta-Häme

Päihdeäitiä ei voi pakottaa hoitoon edes vankilassa

Raskaana olevien päihdeäitien hoito ei ole itsestäänselvyys edes vankilaolosuhteissa.

– Tosin viime vuosien aikana ei ole ollut kuin muutama tapaus, jotka ovat kieltäytyneet. Meillä on tosi hyvät kokemukset vapaaehtoisesta hoidosta, kertoo Hämeenlinnassa sijaitsevan Vankisairaalan osastonylilääkäri, psykiatri Helena Mattila.

Vankila ei ole päihteetön ympäristö, vaikka alkoholia sinne onkin vaikeampi kuljettaa. Hoidon pakollisuuden suhteen vankeihin ja siviileihin pätevät samat periaatteet.

– Vasten tahtoa ei ketään voi hoitaa, elleivät lakien mukaiset edellytykset täyty, toteaa vankisairaalan ylilääkäri Päivi Viitanen.

Suomessa on viime viikkoina käyty keskustelua päihdeäitien pakkohoidosta. Hallitusohjelmaan oli kirjattu lause lainsäädännöstä, jolla turvattaisiin päihdeäitien hoito ja kuntoutus. Asiantuntijat ovat jo vuosikausia vaatineet myös pakkohoidon mahdollisuutta, mutta ainakaan tällä vaalikaudella sellaista ei ole luvassa.

Nainen kuoriutuu

Vankisairaalassa on kehitetty järjestelmällisesti jo yli viiden vuoden ajan moniammatillista ja kokonaisvaltaista päihdeäitien hoito-ohjelmaa.

– Alkuun oleellista on luottamuksen rakentaminen. Hoidon täytyy myös olla pitkäjänteistä: jos tuomio loppuu kesken hoidon, täytyy varmistaa sen jatkuminen siviilissä, korostaa ylihoitaja Marianne Vellas.

Vankilassa potilaiden taustalla on lähes poikkeuksetta vaikeaa syrjäytymistä sekä psyykkistä että fyysistä kaltoin kohtelua. Vankisairaalan hoidossa edetään selkeiden portaiden mukaan.

– Ensin hoidamme päihteiden vieroitusoireet. Sitten kun nähdään, minkälainen nainen sieltä alta kuoriutuu, niin pitää selvittää psykiatrinen problematiikka ongelmien taustalla, Helena Mattila kuvailee.

Näiden jälkeen aletaan rakentaa varhaista vuorovaikutusta äidin ja syntyvän lapsen välillä.

– Vauvalla täytyy olla tila äidin mielessä jo kohdussa. Myös vanhemmuuden mallintamiseen arkisten askareiden, kuten vauvan pukemisen ja kylvettämisen opettelun kautta panostetaan paljon, Mattila kertoo.

Vankisairaalassa pyritään lääkkeettömään hoitoon.

– Jos vangilla on esimerkiksi huumeiden korvaushoito, niin sen purkamista ennen synnytystä arvioidaan raskauden edetessä.

Hyvä tavoitettavuus

Vankisairaalan asiantuntijoiden mielestä laki pakkohoidosta tulisi tarpeeseen, vaikka ongelmakohtia riittääkin.

– Molempia tarvitaan, sekä vapaaehtoisia hoitomahdollisuuksia että pakkohoitolainsäädäntö. Jos sellainen olisi ollut olemassa, sitä olisi saatettu soveltaa näihin vankeihin, jotka ovat meillä hoidosta kieltäytyneet, sanoo ylilääkäri Viitanen.

Sopivia paikkoja pakkohoidolle Suomessa on vähän.

– Lähinnä mieleen tulee Järvenpään sosiaalisairaala. Sen täytyisi olla paikka, jossa on erityisosaamista.

Siviilejä ei esimerkiksi Vankisairaalaan voitaisi ottaa. Vapaaehtoisia hoitopaikkoja on toistaiseksi hyvin vähän.

– Eräs siviilipuolen sosiaalityöntekijä totesikin, että kaikille päihdeäideille pitäisi ensin saada vankilatuomio, jotta kunnon hoito mahdollistuisi, Viitanen letkauttaa.

Siviilissä voi olla hyvin vaikeaa vetää rajaa päihdeäideille.

– Meillä diagnosointi ei ole ongelma, sillä päihdeongelmat ovat useimmiten niin massiivisia, Mattila sanoo.

Myös potilaiden tavoitettavuus on varsin optimaalinen.

– Raskaus on vangeille suuri mahdollisuus muutokseen ja useimmat ovat erittäin motivoituneita hoitoon, Marianne Vellas tiivistää. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020