Kanta-Häme

Päijät-Hämeen rukkaset tulivat sokkina

Päijät-Hämeen siirto etelään on täydellinen katastrofi, arvioi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin yhtymävaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) parlamentaarisen sote-ohjausryhmän viimeisimpiä linjauksia.

Kyse on siitä, että Päijät-Hämeen maakunta siirretään Keskisestä sote-järjestämisalueesta eteläiseen sote-alueeseen. Tällöin Keskiseen alueeseen jäävät Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa.

– Kantahämäläinen edunvalvonta on epäonnistunut totaalisesti, ties monennenko kerran.

Päijäthämäläisistä kunnista vain kolme halusi siirtoa eteläiseen, massiiviseen järjestämisalueeseen, mutta Lahden kaupunki on lobannut voimakkaasti sen puolesta.

Kiemunkia huolestuttaa erityisesti Kanta-Hämeen keskussairaalan kohtalo.

– Tays on juuri tehnyt päätöksen 200 miljoonan sairaalainvestoinnista. Mistä uusiin sairaaloihin riittää potilaita, kun Päijät-Häme suuntautuu etelään? Voi olla meidän keskussairaalan mäellä aika hiljaista joskus 15 vuoden kuluttua.

Ei ollut iso yllätys

Muut kantahämäläiset asiantuntijat eivät muotoile näkemystään yhtä voimakkaasti.

– Pragmaatikkona ja optimistina ajattelen, että tästäkin selvitään. Ei tämä ihan yllätyksenä tullut, sillä koko Päijät-Häme haki pari vuotta sitten suuntautumista Uudellemaalle, sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri pohtii.

Ei päätös silti ole hänenkään mukaansa toivottu.

– Taysin alueesta on jo aikaisemmin lähtenyt Vaasa Turkuun. Kun nyt lähtee Lahden seutu, voidaan kysyä, millä Tays täyttää sen ainakin 20 miljoonan loven, jonka Päijät-Häme ostaa sieltä tällä hetkellä palveluita.

Päivystys jatkuu

Isolauri uskoo, että Kanta-Hämeen keskussairaala jatkaa päivystävänä sairaalana myös uuden sote-järjestelmän aikana.

Hän arvioi, että pienempänäkin Keskinen järjestämisalue toimii, kuten on suunniteltu.

– Tuotantovastuu on kolmella maakunnan kokoisella yhtymällä ja suuri sote-järjestämisalue ratkaisee, mitä mistäkin tilataan.

Toteutuessaan aluejako ei välttämättä vaikuta Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen keskussairaaloiden yhteistyöhön.

– Jopa sen syventäminen on yhä mahdollista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tilaajajohtaja Jukka Lindberg epäilee aluepolitiikan saavan roolia uudessa järjestelmässä.

– Tämä jää suhteellisen pieneksi alueeksi muihin verrattuna. Mahtaako aluepolitiikka astua peliin, kun tehdään ratkaisuja esimerkiksi palveluverkoista. Tampereelle ollaan tekemässä aikamoista investointia lähiaikoina.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.) heittää ajatuksen, että Kanta-Hämeenkin kannattaisi pohtia etelän suuntaa.

– Päijät-Hämeen liike tuli kyllä yllätyksenä. Eteläisestä sote-järjestämisalueesta tulee todella suuri.

Vekan mukaan HUS-piirin kustannuskehitys on ollut viime aikoina Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä parempi.

– Kannattaisiko meidänkin pohtia sinne suuntautumista?

Peli poikki

Sairaanhoitopiirin hallituksessa istuva Kari Ilkkala (ps.) kiirehtii, että jonkun pitäisi viheltää koko peli poikki. Häntä huolestuttaa, kuinka uusissa tuotantoyhtymissä saadaan talous tasapainoon.

– Yhteen ollaan lyömässä alijäämäisiä kuntia ja kuntayhtymiä, joiden taseissa kiinteistöt ovat yliarvostettuina. Uuden kuntalain mukaan kaikkien talouden pitäisi olla tasapainossa vuonna 2020.

Myös sairaanhoitopiirien kilpavarustetulle pitäisi saada stoppi.

– Erikoissairaanhoitoon uhkaa syntyä huomattavasti ylikapasiteettia, kun sitä on siellä jo nyt.

Hänen mukaan ensin pitää saada päätös yksikanavaisesta rahoituksesta.

– Sen jälkeen voidaan miettiä, mitä ja minne rakennetaan. (HäSa)