Kanta-Häme

Paineliivi rauhoitti paukkuaran koiran

– Uudenvuoden aatot menevät eläimen ehdoilla. En voi ajatellakaan, että antaisin Viton jonnekin hoitoon ja lähtisin juhlimaan, kolmevuotiaan lagotto romagnolo -rotuisen Viton omistaja, Kirsi Piikkilä kertoo.

Riehakkaan oloinen koira ottaa vieraat tippaakaan arastelematta vastaan, eikä se kuulemma muutenkaan säiky uusia ihmisiä tai tilanteita. Paitsi kovia pamauksia. Puolustusvoimien harjoituksista kaikuvien jymähdysten ja ukkosten aikaan Vito on vielä jotenkuten toimintakykyinen, mutta ilotulitteet ovat sille liikaa.

– Vito vietti ensimmäisen uudenvuotensa sänkyni alla täristen, eikä suostunut ennen aamua liikkumaan sieltä mihinkään.

Paukkuarat lemmikit ovat tuttu ilmiö Univetin eläinlääkärille Emmi Klemetille. Arkuus koviin ääniin on Klemetin mukaan hyvin yksilöllistä, eikä sitä voi ennakoida esimerkiksi rotuvalinnalla.

– Sitä esiintyy myös metsästyskoirilla, joilta ominaisuus pyritään karsimaan jalostuksessa.

Reino innostuu haulikon pamauksesta

Paukkeeseen suhtautuminen on todella kiinni yksilöstä, todistaa kahdeksan kuukauden ikäinen kultainennoutaja Reino. Sitä eivät räiske ja meteli hetkauta.

– Syyskuussa kävimme katsomassa Kapakanmäellä massiivista ilotulitusta. Aluksi pentu katseli sitä rauhassa, ja sitten se kävi nukkumaan, omistaja Johanna Sieranoja kertoo.

Sieranojan mukaan Reino ei säiky pauketta luonnostaan, minkä lisäksi sitä on totutettu esimerkiksi ampumisen ääniin.

– Haulikolla ampuessa Reino juoksee innoissaan sinne, minne on ammuttu.

Sieranojalla on kokemusta myös toisentyyppisestä lemmikistä.

– Edellinen koirani oli erittäin paukkuarka. Sen kanssa täytyi mennä evakkoon joka uusivuosi kauas maaseudulle.

Eläintä voi yrittää kouluttaa rohkeammaksi ääniin totuttamalla, mutta joidenkin yksilöiden kohdalla se ei vain onnistu. Pelokkaimmat eläimet viettävätkin vuodenvaihteet vahvasti rauhoitettuina.

– Ei nyt aivan nukutettuina, mutta niin, että ahdistustila lievenee, Emmi Klemetti kertoo.

Apuväline auttaa tai sitten ei

Toisinaan omistajat epäilevät paukkuarkuuden johtuvan ilotulitteiden räjähdysten aiheuttamasta kivusta eläimen korvissa. Emmi Klemetin mukaan aiheesta on hyvin vähän todellista tietoa.

– En tiedä onko sitä oikeastaan tutkittu, mutta tietysti joidenkin eläinten kuulo voi olla hyvin herkkä pamahduksille. Tiedän yhden koiran, joka on hyvin herkkä jo tavallisen koulutusnaksuttimen äänelle.

Klemetti ei lähde ilman tarkempaa tietoa suosittelemaan tai tuomitsemaan erilaisia apukeinoja, kuten totuttamistarkoitukseen äänitettyjä, ilotulitusten räiskettä sisältäviä cd-levyjä.

– Voi myös kokeilla rauhoittavia luontaistuotteita. Niiden antaminen pitäisi vain aloittaa hyvissä ajoin, viikkoa paria ennen vuodenvaihdetta, Klemetti kertoo.

Kirsi Piikkilä sai Vitolle avun netistä löytämästään paineliivistä. Muutaman kympin hintaisen paineliivin luvataan rauhoittavan koiran jo ensimmäisellä käyttökerralla ilman erillistä koulutusta. Manttelia mainostetaan apuvälineeksi, mikäli koira kärsii ukkosen, ilotulituksen, yksinäisyyden, matkustamisen ja häkissä olon pelosta.

Ensimmäisen kerran Vito käytti paineliiviä viime uutenavuotena.

– Ajattelin, että se olisi ihan humpuukia, mutta kyllä siitä oli heti apua. Vito pystyi olemaan osan aikaa illasta ihmisten seurassa ja käyttäytyi jopa ihan rauhallisesti, Piikkilä kertoo.

Viime vuodenvaihteessa Viton rauhoitusarsenaaliin kuului myös rauhoittamista lupaavia luontaistuotteita.

– En tiedä oliko niillä mitään vaikutusta. (HäSa)