Kanta-Häme

Painopiste puukaupan edunvalvontaan

Jatkossa Kanta-Hämeen reilut 200 000 yksityisomistuksessa olevaa metsähehtaaria saa omistaa kuulumatta Metsänhoitoyhdistykseen.

Lakisääteinen Metsänhoitoyhdistyksen metsänhoitomaksu poistuu Ahvenanmaata lukuun ottamatta vuoden 2015 vaihteessa. Verotuksellisista syistä viime vuoden maksut kerätään tämän syksyn aikana.

Yhdistyksen tekemän kyselyn mukaan noin kolmannes kantahämäläisistä metsänomistajista saattaa jättää yhdistyksen pakollisen jäsenyyden myötä.

– Yhteyden luominen jäseniin tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää, sanoo Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Juha Kartano.

Kasvupaineita myös liiketoimintaan

Metsänhoitolain rukkaamisen ja pakollisen metsänhoitomaksun poistamisen tarkoituksena on paitsi suoda metsänomistajille valinnanvapaus, myös lisätä metsäalan yrittäjyyttä sekä työpaikkoja.

Kartano kertoo, että metsänhoitoyhdistys aikoo jatkossa keskittyä erityisesti jäsenten edunvalvontaan. Hämeenlinnan alueella aloittaa vuoden vaihteessa uusi alueasiantuntija Asta Sarkki, jonka vastuualuetta ovat esimerkiksi kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät asiat, ympäristösuojelu sekä metsäsertifiointi, joka parantaa puun jälleenmyyntiarvoa.

– Myös liiketoimintapuolelle tulee varmasti tehostamispaineita, Juha Kartano sanoo.

Metsänhoitoyhdistyksen liiketoiminnallinen puoli koostuu erilaisista metsänhoitotöistä, kuten metsän uudistaminen ja taimivälitys nuoren metsän hoidossa, energiapuun toimituksesta sekä korjuupalveluista.

Pienimmät ja suurimmat eroavat ensin

Metsänhoitoyhdistyksen synkimmissä tulevaisuudenkuvissa Suomeen muodostuisi kokonaisia alueita, jotka eivät ole edunvalvonnan piirissä.

Yhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Vallius ei pidä tätä silti todennäköisenä.

– Valtakunnallisellakin tasolla kiinnostus jäsenyyteen vaikuttaisi olevan noin puolella metsänomistajista.

Ensimmäisenä jäsenyydestä luopuvat ovat Valliuksen mukaan todennäköisesti joko pienmetsätilallisia, joilla maata on korkeintaan viisi hehtaaria ja joiden toimeentulo ei ole riippuvainen metsätaloudesta.

– Toinen ääripää on sitten ammattimaisesti metsätaloutta harjoittavat tilalliset, jotka pyrkivät sekä laajentamaan toimintaa että hoitavat työt itse.

Puumarkkinoiden kilpailu pidettävä vireänä

Eija Valliuksen mukaan noin 70 prosenttia Suomessa tehtävistä puukaupoista kulkee tavalla tai toisella Metsänhoitoyhdistyksen kautta. Punaisena lankana edunvalvonnassa on jatkossakin puukauppojen kilpailutus.

– Olemme ainoa taho, joka pitää puumarkkinoilla kilpailua yllä.

Juha Kartano uskoo, että metsänhoitopalveluita tarjoavat yritykset havittelevat asiakkaikseen erityisesti isoja metsänomistajia.

– Metsänomistajien keski-ikä on myös meidän alueellamme aika korkea, joten tarvetta neuvonnalle varmasti on. Sellaista toimijaa, jolla olisi yhtä kattavat palvelut kuin meillä, ei silti toistaiseksi ole.

Yhteyttä vanhoihin ja uusiin jäseniin halutaan vahvistaa esimerkiksi panostamalla jäsenlehden sisältöihin sekä olemalla yhteydessä sähköpostitse.

Kartanon mielestä tehokkain tapa on silti olla maanomistajiin henkilökohtaisesti yhteydessä toimihenkilöiden välityksellä, joita Kanta-Hämeessä yhdistyksellä on kolmisenkymmentä. (HäSa)