Kanta-Häme

Päivähoito-oikeuden rajoitus helpottaisi paikkapulaa

Hämeenlinnassa vapautuisi noin 50 päivähoitopaikkaa, jos hallituksen kaavailu subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta toteutuu.

Tilaajapäällikkö Seija Mäkinen kertoo, että asiaa selvitettiin alkuvuodesta. Silloin päivähoidossa oli Hämeenlinnassa sata lasta, joiden vanhemmista toinen hoiti kotona lapsen sisarusta.

Hallitus on osana peruspalveluohjelmaa linjannut, että päivähoito-oikeutta rajattaisiin muuttamalla se osa-aikaiseksi, jos lapsen vanhempi on kotona äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla, hoitovapaalla tai kotihoidon tuella. Muutoksen on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa.

Osa-aikaisuus tarkoittaa sitä, että lapsi on päivähoidossa rajatun tuntimäärän, esimerkiksi Hämeenlinnassa enintään viisi tuntia. Mäkisen mukaan muutos ei juurikaan vaikuttaisi kaupungin hoitomaksukertymään.

– Mutta siinä vaikutus näkyisi, että uusien hoitopaikkojen investointipaine vähenisi noin 50 lapsen verran. Se toisi säästöä noin 600 000-900 000 euroa vuodessa, Mäkinen sanoo.

Harkintaa käytetään jatkossakin

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista on väläytelty jo vuosikaudet. Seija Mäkisen mukaan hallituksen esitys on puolittainen, sillä rajaaminen koskee perheitä, jotka ovat oikeutettuja kotihoidon tukeen eli joissa on alle kolmivuotiaita lapsia.

Jos sen sijaan vanhempi hoitaa kotona yli kolmevuotiasta lasta, hänelle ei makseta tukea, mutta sisaruksella on edelleen niin halutessa oikeus kokopäiväiseen hoitopaikkaan.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta on koko sen olemassaolon ajan puolustettu muun muassa lastensuojelullisin perustein. Mäkinen sanoo, että tällaista harkintaa käytetään jatkossakin, eli tarvittaessa lapsi voi edelleen saada kokopäiväpaikan avohuollon tukitoimena.

Janakkalassa ryhmällinen

Janakkalassa päivähoito-oikeuden rajaus koskisi muutamaa kymmentä lasta.

– Se on noin yhden päiväkotiryhmän verran, vaikka he ovat tietysti hajallaan eri hoitopaikoissa, Janakkalan varhaiskasvatusjohtaja Liisa Heikura sanoo.

Hän itse pitäisi tuntimäärän rajaamista perusteltuna ratkaisuna, eli on samoilla linjoilla kuin maan hallitus.

– Lisäksi ajattelen niin, että eniten tällaisesta osa-aikaisesta hoitopaikasta hyötyy sen ikäinen lapsi, joka jo kaipaa tekemistä ja kavereita, Heikura sanoo.

Hattulassa ohjataan kerhoihin

Hattulassa kokopäivähoidossa on tällä hetkellä vain muutama lapsi, jonka vanhempi on kotona vanhempainvapaalla tai kotihoidon tuella.

– Talouden kannalta subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ei meillä vaikuttaisi juuri mitenkään, sanoo varhaiskasvatusjohtaja Sari Nikula-Heino.

– Meillä on tehostettu palveluohjausta, eli kerromme perheille kunnan ja myös seurakunnan ja yhdistysten palveluista. Moni tällainen lapsi onkin meillä mukana kunnan päiväkerhossa tai avoimessa päivähoidossa, hän kertoo. (HäSa)