Kanta-Häme Hämeenlinna

Päivi Hakoma on varamummo ja huushollaaja – Eläkeläinen on töissä aina, kun se itselle sopii

Työskentely vanhuuseläkkeen rinnalla yleistyy edelleen.
Päivi Hakoma kertoo tuovansa lastenhoitokeikoille mukanaan pelejä ja leluja. – Vanhemmat ovat sammuttaneet kaikista leluista äänet pois, ja minä tuon huutavia laitteita. Vien ne sitten mukanani, Hakoma nauraa. Kuva: Sara Aaltio
Päivi Hakoma kertoo tuovansa lastenhoitokeikoille mukanaan pelejä ja leluja. – Vanhemmat ovat sammuttaneet kaikista leluista äänet pois, ja minä tuon huutavia laitteita. Vien ne sitten mukanani, Hakoma nauraa. Kuva: Sara Aaltio

Vuosi vuodelta yhä useampi vanhuuseläkkeen saaja pukee edelleen työasun päälleen.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2018 joulukuussa 63–67-vuotiaista vanhuuseläkkeen saajista töissä kävi 36 000, heistä miehiä ja naisia oli yhtä paljon.

Vuodesta 2007 työssä käyvien vanhuuseläkkeen saajien määrä on kaksinkertaistunut. Työnteko on pääosin epäsäännöllistä ja osa-aikaista.

Kasvu selittyy osin suurilla vanhuuseläkkeen saavuttaneilla ikäluokilla, mutta työnteko on lisääntynyt myös suhteessa ikäluokkien kokoon. 63–67-vuotiaista vanhuuseläkkeen saajista noin joka kymmenes kävi töissä vuonna 2018.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Jari Kanniston mukaan eläkeläisiä motivoi työn tekemiseen monet syyt ei vain työstä saatavat tulot, sillä työssä käyvillä vanhuuseläkkeen saajilla on keskimäärin muita korkeampi eläke.

Yhtenä tekijänä voi olla vanhuuseläkkeelle siirtyneiden parempi terveydentilanne kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten.

– Jokaista kymmentä vuotta kohden keskimääräinen elinikäodote on noussut Suomessa 2-3 vuotta, Kannisto muistuttaa.

Työteko vanhuuseläkkeellä

Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana.

63–67-vuotiaiden ikäluokassa työssä käyvien määrä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2012 saakka, jonka jälkeen vauhti on tasaantunut.

Vanhuuseläkeläisten joukossa työssä käyviä miehiä ja naisia on yhtä paljon.

Työtä tekevät eläkeläiset saavat muita ikäisiään korkeampaa työeläkettä, keskimäärin noin 1 870 euroa kuukaudessa. Muiden 63–67-vuotiaiden työeläke oli keskimäärin 1670 euroa.

Työstä saatu kuukausiansio on keskimäärin kaksi kolmasosaa vanhuuseläkkeestä.

Lähde: Eläketurvakeskus

Monenlaista apua tarjolla

Hämeenlinnalaisyritys Onnexi palkkaa työntekijöikseen eläkeläisiä. Palkkalistoilla on nyt 150 eläkeläistä, miehiä ja naisia yhtä paljon. Ikähaarukka on 63-vuodesta vähän päälle 70-vuotiaisiin.

– Meillä on rakennusalan ammattilaisia, sairaanhoitajia, jotka kiertävät hoivakodeissa, opettajia, ruoka- ja laitospuolen työntekijöitä sekä monitoimi-ihmisiä, jotka esimerkiksi siivoavat koteja ja tekevät puutarhatöitä, Kanta-Hämeen aluevastaava Jaana Järvinen luettelee.

Yritys toimii Kanta-Hämeen lisäksi myös Turussa, Tampereella, Porissa ja se aikoo laajentaa toimintaansa myös pääkaupunkiseudulle.

Ensimmäisten joukossa työrintamalle

Janakkalalainen Päivi Hakoma, 69 oli ensimmäisiä Onnexin listoille vuonna 2018 ilmoittautuneista. Hakoma pääsi eläkkeelle vuonna 2013, mutta työskentelee aina, kun se hänelle itselleen sopii.

Hakoma hoitaa mielellään lapsia, mutta hän tekee myös siivousta. Päivittäinen työaika on 2–3 tuntia ja työpäiviä noin kolme viikossa. Vastikään hän on käynyt myös Helsingissä asti ”huushollaamassa.”

– Toivoisin, että minulla olisi 10 työtuntia viikossa. Jos tunnen olevani väsynyt, menen (Onnexin) sivuille ottamaan täppejä pois, etten ole käytettävissä.

Päivi Hakoman päivittäinen työaika on 2–3 tuntia ja työpäiviä noin kolme viikossa. Korhosen perheen lapsille hän on toiminut varamummona viime toukokuusta lähtien.

Kanniston mukaan suurten ikäluokkien jälkeen syntyneiden koulutustaso on noussut, jolloin myös työt ovat keventyneet. Heillä on osaamista, jolle on kysyntää.

Viime vuosina työllisyystilanne on kohentunut, jolloin työmarkkinoilta löytyy töitä myös ikääntyneille.

– Samalla kun eläkeläisten työnteko on lisääntynyt, myös ilman eläkettä työssä jatkaneiden määrä yli vanhuuseläkkeen alaikärajan on noussut, Kannisto huomauttaa.

Järvinen korostaa, että eläkeläisten tarjoaman työpanoksen ei ole tarkoitus vastata ammattilaisen työpanosta, vaan työ on verrattavissa niin sanottuun naapuriapuun.

– Eläkeläisemme ovat vireää, innokasta porukkaa ja heillä on hyvä motivaatio. He haluavat tehdä jotain mielekästä muita auttamalla. Työtä ei enää tehdä rahallisen pakon edessä ja työskennellä voi juuri sen verran kuin itse haluaa.

Viime toukokuusta Hakoma on toiminut hämeenlinnalaisen Korhosen perheen kolmen pojan varamummona.

–Onnexin ja Hämeenlinnalaismamien kanssa tehty yhteistyö oli suuressa roolissa, että tutustuimme yrityksen palveluihin ja Päiviin. Saimme myös lahjaksi yrityksen lahjakortteja, Niina Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan koko perhe ihastui Päivin varmaan asenteeseen jo ensitapaamisella. Hän on ottanut paikkansa perheessä.

– Sukulaisemme asuvat kaukana. On hyvä, että lapsillemme tulee kohtaamisia eri-ikäisten ihmisten kanssa. Päivi osaa kertoa ja opettaa vähän erilaisia juttuja. Olemme päässeet mieheni kanssa viettämään yhteistä aikaa tai olen päässyt omiin harrastuksiini, Korhonen kertoo. HÄSA

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic