Kanta-Häme Janakkala

Pala metallia ja pala silkkiä – Kunniamerkit ovat historian tulkkeja

Juhani Heinemaa arvostaa kunniamerkkien historiaa. Heinemaan kädessä oleva rajavartiolaitoksen ansioristi karhunpää-tunnuksella on erittäin harvinainen. Heinemaa kerää itsekin kunniamerkkejä ja on myös heraldiikan tuntija. Kuva: Pekka Rautiainen
Juhani Heinemaa arvostaa kunniamerkkien historiaa. Heinemaan kädessä oleva rajavartiolaitoksen ansioristi karhunpää-tunnuksella on erittäin harvinainen. Heinemaa kerää itsekin kunniamerkkejä ja on myös heraldiikan tuntija. Kuva: Pekka Rautiainen

Kunniamerkit ovat historian tulkkeja. Itsenäisen Suomen historiaan saa aivan uudenlaisen näkökulman merkkeihin perehtymällä ja löytämällä tekoja ja tapahtumia niiden taustalta.

Mahdollisuuden tällaiseen historiamatkaan antaa nyt Janakkala-Seura, joka johdattaa suomalaisten kunniamerkkien ja ansiomitaleiden kiehtovaan maailmaan järjestämässään näyttelyssä.

70-vuotias kotiseutuyhdistys kokosi esittelyn virallisista kunniamerkeistä jo varsinaiseen merkkivuoden juhlaansa elokuussa, mutta nyt laajennettu näyttely on esillä Turengissa vuoden loppuun saakka.

– Pitäkää kunniamerkit suvulla! Muistomitalit ja kunniamerkit kertovat arvokkaista historiajaksoista Suomessa, näyttelyn koonnut Juhani Heinemaa painottaa. Heinemaa on Janakkala-Seuran hallituksen jäsen.

Suomen olympialaisten ansiomerkki, 1. luokan ansioristi. Kuva: Pekka Rautiainen
Suomen olympialaisten ansiomerkki, 1. luokan ansioristi. Kuva: Pekka Rautiainen

Esillä olevat 130 kunniamerkkiä ja mitalia on saatu näytteille niiden omistajilta ja keräilijöiltä Janakkalan Osuuspankin Turengin konttoriin.

– Vitriineitä on tässä yksitoista. Johonkin oli vain vedettävä raja näyttelyyn kunniamerkkejä valittaessa, Heinemaa kertoo.

Osa merkeistä ja mitaleista on Juhani Heinemaan omista kokoelmista, osa muualta. Näyttely seuraa itsenäisen Suomen historiaa ja valtiollista historiaa

– Sodista puhutaan, mutta kunniamerkkien näkeminen voi konkretisoida asioita, Heinemaa arvioi.

Näyttely sopii myös koululaisille

Janakkala-Seuran väki on valmis järjestämään näyttelyssä myös opastettuja kierroksia. Muutama yhdistys onkin jo tarttunut tilaisuuteen.

– Toivomme, että erityisesti koululaiset kävisivät tutustumassa näyttelyyn. Tämä sopii hyvin yläasteikäisille ja lukiolaisilla, kannustavat Juhani Heinemaa ja Janakkala-Seuran hallituksen jäsen Anja Kuoppa.

Kunniamerkki on ansioista tai kunnianosoituksena annettava merkki ja ansiomitali on tunnustus ja arvostuksen osoitus.

Kunnia- ja ansiomerkkejä myöntää usea taho. Virallisiksi kunniamerkeiksi luokitellaan ritarikuntien, tasavallan presidentin, valtioneuvoston jäsenten ja Puolustusvoimain komentajan myöntämät kunniamerkit.

1. luokan vapaudenristi rintatähtineen. Kuva: Pekka Rautiainen
1. luokan vapaudenristi rintatähtineen. Kuva: Pekka Rautiainen

Historiallinen sanoma painaa

Ritarikuntien kunniamerkkejä myöntävät kolme ritarikuntaa eli Suomen Valkoisen Ruusun, Suomen Leijonan ja Vapaudenristin ritarikunta. Talvisotaan ja jatkosotaan osallistumisesta on myönnetty muistomitaleita ja muistoristejä. Ritarikuntien synnystä on kertonut lähes vuoden ajan Kansallisarkistossa esillä ollut Suomen Ritarikunnat 100 vuotta -näyttely.

Suomalaisten virallisten kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä arvokkain on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen.

– Arvokkuutta voi miettiä myös muulla tavalla, muistuttaa Juhani Heinemaa.

Arvokkaista mitaleista Heinemaa nostaa esimerkkinä esille sotien muistomitalit ja muistoristit niiden sisältämän historiallisen sanoman painavuuden takia.

– On ollut kovat paikat, että olemme itsenäistyneet ja että Suomen itsenäisyys on säilynyt, hän muistuttaa.

Sururisti ja surumitali. Sururistin tai -mitalin sai sodassa kaatuneen lähin omainen. Kuva: Pekka Rautiainen
Sururisti ja surumitali. Sururistin tai -mitalin sai sodassa kaatuneen lähin omainen. Kuva: Pekka Rautiainen

Harvinaisuutensa vuoksi arvokas on 1. luokan vapaudenmitali ruusukenauhassa. Näyttelyssä esillä oleva mitali on näköiskappale aidosta mitalista, jonka presidentti Kyösti Kallio luovutti marsalkka Carl Gustaf Mannerheimille toukokuussa 1940.

Janakkala-Seuran näyttelyn kiertämisen jälkeen silmä herää varmasti aivan eri tavalla tutkimaan esimerkiksi itsenäisyyspäivänä kannettavia kunniamerkkejä.

– Kunniamerkkien käyttämisessä on oma etikettinsä, muistuttavat Juhani Heinemaa ja Anja Kuoppa. HäSa

Janakkala-Seuran kunniamerkkinäyttely Janakkalan Osuuspankin konttori Turengissa, Harvialantie 7 A. Näyttely on avoinna pankin aukioloaikoina.