Kanta-Häme

Palanderin puutarha on auki kaikille

Palanderin talon piha piilottelee Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa rutikuivan näköisenä.

Hamkin Lepaan maisemasuunnittelun opiskelijat Taija Kalliola-Korpinen ja Hanna Vuori mittailevat pihan keskellä olevaa tapettiryhmää asiantuntevasti. Se saatiin valmiiksi vasta edellisenä päivänä.

– Palanderin talon puutarhasta ei tiedetä paljoa, eikä siitä ole edes yhtään kuvaa. Me teimme pihan, jollaisia Suomen porvaristolla oli aivan 1800-luvun lopussa. Tuskin piha on ollut näin viihtyisä. Luultavasti täällä on ollut vain nurmea, polkuja ja kotieläimiä, Taija Kalliola-Korpinen sanoo.

Naiset vetivät toukokuussa alkanutta Vanajaveden Opiston ja Kaupunginmuseon yhteistä kurssia, jonka tarkoitus oli tehdä kotimuseon pihasta yhteisöllinen puutarha. Myös pihan hoito on kurssilaisten vastuulla kesällä.

– Ei museolla ole varaa palkata työntekijää hoitamaan pihoja, Kalliola-Korpinen ja Vuori huomauttavat.

 

Kun uutta pihaa alettiin suunnitella Palanderin taloon vuonna 1996, peitti koko pihaa asvalttikerros. Vanhasta puutarhasta oli jäljellä vain kaksi puuta.

– 90-luvun suunnitelmassa pihalle tuotiin romanttisia piirteitä, ruusuja ja kivettyjä polkuja. Juhannusruusuja on niin paljon, että niitä olisi voinut hyvinkin jo harventaa. Myös marjapensaat ja koristeomenapuut saivat jäädä paikoilleen, Taija Kalliola-Korpinen huomauttaa.

Uusi suunnitelma tuo pihan keskelle niin sanotun tapettiryhmän, joka oli aikoinaan hyvinkin tuttu näky kartanoiden pihalla. Kartanoissa ryhmän keskellä saattoi olla palmu, mutta Palanderin talossa palmun sai korvata syyshortensia.

Taija Kalliola-Korpisen ja Hanna Vuoren mukaan puutarhakurssilaiset tekivät yhteisöpuutarhaa innoissaan. Tapettiryhmän kukat ja värit ovat kurssilaisten valitsemia. Bonuksena kurssilaiset onnistuivat saamaan ryhmän ympärille kivetyksen.

– Kurssilaisista nuorin oli viisivuotias ja vanhin 60 vuotta vanhempi, mutta he olivat aivan yhtä innoissaan. Innoissaan oli kyllä 13-vuotias Touhu-koirakin, opiskelijat nauravat.

 

Palanderin talon puutarha on kaikille kaupunkilaisille avoin. Sitä se on kyllä ollut aina aikaisemminkin, sillä eivät portit ole olleet koskaan lukossa. Kalliola-Korpisen mukaan yhteisölliset puutarhat ovat tämän päivän trendi.

– Hämeenlinnassa asuu paljon ihmisiä, joilla ei ole omaa pihaa, mutta intoa puutarhatöihin riittäisi. Täällä voi kuka tahansa työntää kätensä multaan. Vastaavia pihoja löytyisi kaupungista paljon muualtakin, esimerkiksi kouluilta, Kalliola-Korpinen ja Vuori patistavat.

Heidän mielestään olisi hienoa, jos Palanderin talon opastetut kierrokset ulotettaisiin puutarhaan. Etenkin loppukesällä puutarha on kauneimmillaan.

– Tämä on sopivan pieni ja idyllinen piha viettää aikaa. Puutarha tekee hyvää kaikille aisteille, naiset kehuvat. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita