Kanta-Häme

Palautuskeskus epäilyttää virkamiehiä

Palautuskeskuksen perustaminen on osoittautunut kinkkiseksi hankkeeksi. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ilmoitti jo talvella, että Suomeen suunnitellaan erityistä keskusta, johon kootaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita pakolaisia. Näin estettäisiin lähtöhaluttomia käännytettäviä katoamasta viranomaisilta.

Tällä hetkellä Vantaalla toimii jo yksi transit-keskus, joka kuitenkin on suunnattu vapaaehtoisille palaajille. Varsinaisen palautuskeskuksen perustaminen onnistunee aikaisintaan ensi syksynä. Se vaatii lakimuutoksen, joka on nyt lähdössä lausuntokierrokselle. Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriön maahanmuutto-osastolta arvioi lain ehtivän eduskuntaan alkukesällä.

Nykyinen laki ei tunne palautuskeskuksia. Pakolaisten majoittamisen ääripäissä ovat tavalliset vastaanottokeskukset ja toisaalta säilöönottoyksiköt. Lain mukaan turvapaikanhakijaa ei voi velvoittaa asumaan vastaanottokeskuksessa. Hän on vapaa lähtemään jos niin tahtoo. Säilöönottoyksikköön voidaan sijoittaa henkilö, jonka epäillään yrittävän painua ”maan alle”. Kyse on käytännössä vankeudesta, joka vaatii käräjäoikeuden vahvistuksen.

ERILAISIA VAIHTOEHTOJA palautettavien sijoittamiseksi on pohdittu Maahanmuuttoviraston ja sisäministeriön kesken. Yhtenä vaihtoehtona oli säilöönottokapasiteetin kasvattaminen. Se tyrmättiin sietämättömän kalliina. Suomessa on tällä hetkellä alle sata paikkaa säilöönottoyksiköissä. Ne ovat täynnä.

– Säilöt maksavat erittäin paljon. Niissä on tietty määrä henkilökuntaa ja kiinteistön on oltava tietynlainen. Säilön perustaminen ei kannata, Vuorio vahvistaa.

Nyt ratkaisuksi on hahmottumassa eräänlainen välimalli, jossa turvapaikanhakija määrätään asumaan tietyssä paikassa ja lisäksi ilmoittautumaan keskuksessa säännöllisesti. Tällaisessa järjestelyssä käräjäoikeuksia ei tarvitsisi ruuhkauttaa. Toisaalta turvapaikanhakijan olisi edelleen mahdollista liueta omille teilleen helpommin kuin säilöön otettuna.

– Kautta aikain suurin osa turvapaikanhakijoista on palautettu vastaanottokeskuksista. He ovat asuneet niissä ja heidät on saatu vapaaehtoisesti käännytettyä, Vuorio muistuttaa ja lisää, että tälläkin hetkellä suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista odottaa maastapoistamistaan vastaanottokeskuksissa.

Maahanmuuttovirastossa keskuksen perustamisessa nähdään myös vaaroja.

– Minusta se on tietynlainen riskikeskittymä, sanoo vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

Hän pitää ongelmallisena, että pettyneitä turvapaikanhakijoita kootaan yhteen keskukseen, jossa kulkemista ei voida aukottomasti valvoa. Kuuluvainen toivoo, että perustettava keskus olisi ainakin aluksi pieni.

MAAHANMUUTTOVIRASTON tilastojen mukaan tänä vuonna jo yli tuhat turvapaikanhakijaa on kadonnut viranomaisten tutkasta. Vuorio myöntää, että katoamisia tapahtuu aina jonkin verran.

Suuri osa heistä todennäköisesti pyrkii Suomesta johonkin toiseen Schengen-maahan. Sieltä he palautuvat Suomeen tai jatkavat elämäänsä paperittomina siirtolaisina.