Hämeenlinnalainen Sinikka Sipilä seuraa kirjastoalaa, vaikka onkin jäänyt päivätöistään eläkkeelle. Kuva: Esko Tuovinen
Kanta-Häme Hämeenlinna

Palkittu hämeenlinnalainen kirjastoammattilainen: Kirjastolla ei ole mitään hätää

Hämeenlinnalainen Sinikka Sipilä sai merkittävän kansainvälisen kirjastoalan tunnustuksen. Eläkkeellä hän keskittyy olemaan aktiivinen asiakas.

Kirjastoilla menee hyvin, sanoo hämeenlinnalainen Sinikka Sipilä.

– En ole huolissani kirjastoista. Mielestäni kirjastolla on aina paikkansa. Monissa maissa kirjastoa vasta aletaan kehittää, hän sanoo.

Hänen näkemyksellään on katetta, sillä harvalla suomalaisella on kirjastoalaan yhtä laaja perspektiivi. Sipilä ehti ennen eläkkeelle jäämistään työskennellä nelisenkymmentä vuotta kirjastoalalla Suomessa, mutta lisäksi hän toimi vuosia alan kansainvälisessä kattojärjestössä IFLAssa. Sen puheenjohtaja hän oli vuosina 2013–2015.

Tänä vuonna IFLA eli International Federation of Library Associations and Institutions myönsi hänelle korkeimman tunnustuksensa, Honorary Fellow Awardin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnetään suomalaiselle.

– Toivottavasti palkinnon tulo Suomeen on merkittävä koko alalle.

Suomesta tietoyhteiskunta osin kirjastojen ansiosta

Sipilä vastaanotti palkinnon alkusyksystä Kuala Lumpurissa kirjastoalan maailmankonferenssissa. Samalla hän puhui muiden puheenjohtajien tavoin oman kautensa painotuksista.

– Oman kauteni teema oli “vahvat kirjastot, vahvat yhteiskunnat”. Suomi kehittyi sodan jälkeen tietoyhteiskunnaksi osin kirjastojen ansiosta.

Vaikka suotuisa valtionapukehitys alkoi kuihtua 1990-luvun alkuvuosina, Sipilä näkee suomalaiset kirjastot edelleen “joustavana yksikkönä”.

– Vaikka määrärahoja on pienennetty, kirjasto on pystynyt sopeuttamaan toimintaansa esimerkiksi lisäämällä itsepalvelua. Näin henkilökuntaa voidaan käyttää tehtävissä, joissa sitä oikeasti tarvitaan. Joustavuutensa vuoksi kirjasto on niin elinvoimainen, Sipilä sanoo.

Merkittävä syy menestymiseen on sekin, että ihmiset rakastavat kirjastoaan. Sitä mitä rakastetaan, on mahdotonta kurjistaa olemattomiin.

Kirjastot ottaneet digin haltuun

Paljon puhutaan digitalisoitumisen vaikutuksista muun muassa lukemiseen. Sipilän mielestä ainakin Suomen kirjastot ovat pärjänneet tässäkin hyvin.

– Kirjastot ovat ottaneet digitalisoitumisen aika hyvin haltuun. Kaikki asiat tosin eivät ole vielä ratkenneet kirjastojen kannalta suotuisasti. Jos sähköisten aineistojen lisenssimaksut käyvät kovin kalliiksi, kirjastoilla ei ole niihin varaa.

Sipilä on matkoillaan nähnyt kattavan otannan maailman kirjastoista. Jos erityinen “kirjastoparatiisi” pitäisi valita, se olisi kuitenkin Suomi. Suomen ja muiden Pohjoismaiden kirjastot ovat esimerkkejä monien muiden maiden kirjastoille.

– Muun muassa Yhdysvaltojen, Kanadan ja Australian kirjastot kehittyvät huimaa vauhtia. Olen nähnyt eri puolilla maailmaa hyvin toimivia kirjastoja. Resurssit vaihtelevat, mutta kaikki yrittävät vastata asiakkaidensa tarpeisiin.

Sipilä odottaa pääkirjaston remontin valmistumista

Tällä hetkellä Sinikka Sipilä nauttii kirjastosta ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta.

– Seuraan alaa, mutta hivenen etäämmältä. Käyn lainaamassa kirjoja ja lukemassa lehtiä, mutta myös taidenäyttelyissä ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Hän odottaa innokkaasti Hämeenlinnan pääkirjaston remontin valmistumista.

Häntä kiinnostaa suunnitelmissa mainittu asiakaslähtöisyys, jossa olisi tilaa sekä hiljaisille lukualueille ja työskentelytiloille että ohjelmalle.

Eläkkeellä Sipilä on keskittynyt asioihin, joihin aikaisemmin ei ole ollut aikaa.

– Työ on vienyt totaalisesti ajan tähän saakka. Nyt olen käynyt kansalaisopistossa opiskelemassa piirtämistä ja grafiikkaa ja aikuisten taiteen perusopintoja.

Vielä pakollinen kysymys kirjastoalan ihmiselle. Mikä kirja on kesken?

Mario Vargas Llosan Paratiisi on nurkan takana. Se kertoo taiteilija Paul Gauguinista ja hänen isoäidistään, joka oli poliittisesti aktiivinen jo 1800-luvun puolivälissä. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita