Kanta-Häme

Palkkahallinnon ulkoistamisesta vain hyviä kokemuksia

Hämeenlinnan kaupungilla on jo kymmenen vuoden kokemus palkkahallinnon ulkoistamisesta. Ensin palkka-asiat ja niitä hoitava henkilöstö siirrettiin Seutukeskus oy Hämeeseen, ja nykyään Hämeenlinnan ja koko seudun palkoista huolehtii Kuntapro oy.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Raija Hätinen sanoo, että Hämeenlinnan henkilöstöjohtamisessa on kokonaan irtauduttu rutiiniasioista.

Isot säästöt mahdollisia

– Jos muut kunnat tekisivät niin kuin me, kuntasektori säästäisi 330 miljoonaa euroa, Hätinen sanoi torstaina puhuessaan Kuntapro-päivillä Hämeenlinnassa.

Hämeenlinna käyttää Kuntapron palveluihin vuosittain 1,2 miljoonaa euroa. Se ostaa Kuntaprolta palkkahallinnon lisäksi järjestelmien tukipalveluja.

Hätinen katsoo, että henkilöstöhallintopalvelujen ulkoistaminen on tehostanut toimintaa ja tuottavuutta.

– Olemme luopuneet päällekkäisistä rakenteista. Meillä ei ole enää lainkaan omaa palkkahallinnon osaamista eikä järjestelmähankintahenkilöstöä.

Rutiineista ammattityöhön

Esimerkiksi tietokonehankintojen kilpailutus on siirtynyt Kuntaprolle. Se huolehtii siitä, että kaupungin työntekijöillä on aina mahdollisimman hyvä kone käytössään.

– Kun olemme vapautuneet päivittäisjohtamiselta, voimme keskittyä ammattityöhön. Saamme aikaan tulosta ja säästämme euroja.

Hämeenlinnalla on siis hyvät kokemukset palkkahallinnon ja monien muiden henkilöstöhallinnon palvelujen ulkoistamisesta. Siksi Hätinen ihmettelee kuntia, jotka eivät ole tehneet samoin kuin Hämeenlinna.

– Ihmettelen, että joku kunta haluaa edelleen pitää oman palkkahallinnon.

Sähläilystä tehokkuuteen

Hämeenlinna ostaa noin tuhat henkilötyövuotta palvelutuottajilta. Palkkoja kaupunki maksaa työntekijöilleen 159 miljoonaa euroa vuosittain.

Työntekijöiden maksetusta ajasta käytettävissä olevaa työaikaa on noin 76 prosenttia, kun esimerkiksi lomat ja sairausajat on siitä vähennetty.

Sairastamiseen menee kaiken kaikkiaan vajaat viisi prosenttia työajasta. Hätinen ei keskittyisi sairausajan ongelmaan, vaan siihen, miten 76 prosentin työaika käytetään.

– Siitä ajasta suuri osa menee sähläilyyn. Tehostamisen varaa on, Hätinen katsoo. (HäSa)

Päivän lehti

18.1.2020