Kanta-Häme

Pallo on mimmeillä

Amerikkalainen jalkapallo on naisten pelinä Suomessa melko uusi tuttavuus. Vielä viisi vuotta sitten lähimmäksi lajia pääsi pelaamalla lippupalloa semikontaktilla. Nyt naiset tahkoavat jenkkifutista täydellä ryminällä siinä missä miehetkin. 
 
Laji on rantautunut naisten iloksi myös Hämeenlinnaan.
 
Lady Huskiesin päävalmentaja Jani Virta ja naisjaoston vetäjä Anu Tiilikainen ovat yllättyneitä, kuinka hyvin naiset ovat lajin ottaneet kaupungissa vastaan. Syyskuussa Hämeenlinnan vankilan viereisellä nurmella pidetty kokeilu oli menestys. 
 
– Nurmella temmelsi ennätysmäärä, lähes 70, lajista kiinnostunutta leidiä.
 
Kaksikko arvioi lajin suosion ampaisseen räjähdysmäiseen nousuun, kun Suomen mimmimaajoukkue taisteli viime kesänä Vantaalla MM-pronssia.
 
Koukuttava fiilis
Tällä hetkellä Lady Huskies -ryhmän riveissä harjoittelee kuutisenkymmentä 17–43-vuotiasta naista. Vuosi sitten lajin löytäneen Jenni Mölsän, 25, ura käynnistyi miesten Huskies-ryhmästä.
 
– Viime kauden pelasin Hyvinkään Falconsin naisissa. Palasin Huskies-remmiin, kun kuulin mimmiryhmän perustamissuunnitelmista.
 
Reetta Vuori, 22, kertoo vihdoin löytäneensä unelmiensa urheilulajin.
 
– En ole pitkään aikaan ollut urheilusta näin innostunut. Vielä aikuisiälläkin voi aloittaa tavoitteellisen harjoittelun.
 
Mölsä taas kehuu jenkkifutiksen haastavan koko kropan ja pääkopan.
 
– Kunto ja kantti ovat kasvaneet vuodessa huimasti. Alku oli arastelua, mutta loppukesä sujui jo iloisesti rymistellen. Fiilis on koukuttava, kun adrenaliini alkaa jyllätä kentällä. 
 
Samalta viivalta
Virta kertoo jenkkifutistreenien vetäneen puoleensa monen eri lajin harrastajia. Kasassa alkaa olla varsinainen muukalaislegioona.
 
Hän painottaa, ettei aiempaa urheilutaustaa kuitenkaan vaadita. Mukaan voi tulla edelleen. 
 
– Kaikki aloittavat samalta viivalta. Vakuutan, että laji poikkeaa kaikesta aiemmin opitusta.
 
Kyseessä on nurmikenttien shakiksi tituleerattu strateginen joukkuepeli, jossa yksilöt pääsevät loistamaan harvemmin. 
 
– Pelitilanteessa korostuu yhteen hiileen puhaltaminen. Opettelemme lajia yhdessä tekemisen ja perusasioiden kautta.
 
Ei niin brutaali laji
Leidihuskyt ovat osaavissa, entisten huippufutareiden käsissä.
 
Valmentamisesta pitävät huolen Jani Virran lisäksi Teemu Tiilikainen, Teemu Lahti, Iikka Nyman, Juho Tamminen, Toni Virta ja Joonas Salmela. 
 
Tukena on myös pelaaja-valmentaja, kaksinkertainen MM-pronssimitalisti Anu Hakkarainen.
 
– Olen valmentajien apuna samalla, kun treenaan itse. Opastan vaikka kädestä pitäen, jos näen tekniikassa viilattavaa.
 
Hakkarainen painottaa, ettei laji ole niin brutaali, kuin esimerkiksi elokuvat antavat ymmärtää. Kentältä ei kanneta paareilla sen kummemmin irtoraajoja kuin raatojakaan. 
 
Pelipaikkoja löytyy kaiken kokoisille, niin pienille ja vikkelille kuin isoille ja voimakkaille.
 
– Monesti naiset arastelevat aluksi kontaktitilanteita. Vaikka peli on fyysistä, ovat pelaajien turvana säännöt ja suojat. Pieniltä kolhuilta ei kuitenkaan voi säästyä, ne kuuluvat lajiin, Hakkarainen huomauttaa.
 
HIljattain perustettu Lady Huskies osallistuu kesän kynnyksellä alkavaan naisten ykkösdivisioonaan.
 
– Silloin nähdään, kuinka suurella joukolla mielenkiinto on pysynyt yllä alkuinnostuksen jälkeen, Jani Virta sanoo. (HäSa)

Asiasanat