Kanta-Häme

Palokunta selvittää pelastusteiden avoimuutta kantakaupungissa

Puiden kasvu, autojen pysäköinti väärille paikoille ja rakennusten väliin vedetyt vaijerit, haittaavat pelastusteiden avoimuutta kaupungissa.

Myös jätesäiliöiden väärä sijoitus ja talvikunnossapidon unohtaminen saattavat haitata palokaluston pääsyä paikalle.

Tositilanteessa puiden oksat ja vaijerit katkaistaan nostotikasauton tieltä, mutta asioiden hoitamisella etukäteen säästetään aikaa hädän hetkellä.

Kesän aikana Kanta-Hämeen pelastuslaitos kuvaakin kantakaupungin pelastusteitä.

– Pelastustehtävissä taistellaan sekunneista. Hoidamme mieluummin pelastustiet kuntoon etukäteen, jottei meidän tarvitse kuluttaa aikaa niiden rakentamiseen hätätilanteessa, paloinsinööri Markku Lauronen sanoo.

Pelastuslaitos on yhteydessä kiinteistöjen omistajiin ja isännöitsijöihin, jos ongelmia havaitaan. Näin esimerkiksi kävelykatu Reskalle vedetyt, mahdollisesti turhat vaijerit saadaan pois tikkaiden tieltä.

Keskustan pelastustiet ovat usein ahtaita, sillä kaupunki on rakennettu ennen nykyisten suurten nostotikasautojen keksimistä. Uudisrakentamisessa pelastustiet huomioidaan jo kaavoitusvaiheessa.

Tikasautoa käytetään Laurosen mukaan Kanta-Hämeessä ihmisen pelastustehtävissä muutaman kerran vuodessa. Sammutustöiden apuna autoa käytetään useammin.

Liikekiinteistöissä on kaksi poistumistietä, mutta asuintaloissa yleensä vain yksi. Varapoistumistienä asunnosta toimii ikkuna tai parveke.

Palavasta kerrostalosta ei saa poistua savun suuntaan. Jos savu tulee rappusista, turvallisinta on pitää ovi kiinni, tehdä itsensä näkyväksi heiluttamalla ikkunasta ja odottaa palokunnan saapumista.

Joihinkin keskustan taloihin on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta saada pelastustietä, silloin taloihin rakennetaan parvekeluukut, joista pääsee palotikkaille.

– Taloyhtiöiden kanssa keskustelemme aina, miten pelastustehtävät voisi ratkaista. Vanajasta loppuu vesi ennen kuin meiltä loppuvat keinot, Lauronen sanoo.

Päivystävät ensihoitajat ilmoittavat käyntiensä yhteydessä tukossa olevista pelastusteistä.

Joskus vapaaseen tilaan saatetaan jopa aloittaa piharakennuksen valmistelut tai istuttaa puu.

Laurosen mukaan taloyhtiöissä on kuitenkin usein valveutuneita asukkaita, jotka puuttuvat tilanteeseen huomatessaan ongelmia pelastustiellä.

Taloyhtiöille pelastusratkaisujen uusimisesta tulee jonkin verran kustannuksia. Joskus hankala rahatilanne voi viivästyttää pelastukseen investointia.

– Pelastustyöhön suhtaudutaan kuitenkin hyvin. Asukkaat ymmärtävät, että sillä hetkellä kun tilanne on päällä, muutamalla eurolla ei ole merkitystä, Lauronen sanoo.

Uudessa järjestelmässä pelastustiet kuvataan ilmasta ja muutetaan digitaaliseen muotoon, joten palomiehet saavat ne esiin tilannepaikalla ja tietävät millainen ympäristö pelastustiellä on.

Kaupungissa on paljon pieniä pelastusteitä, joihin jokaiseen ajetaan eri tavalla. Uusia palomiehiä voidaan kuvien avulla kouluttaa jo asemalla pelastusteiden käyttöön.

Pelastuslaitos aloitti kartoittamisen Reskalta 7. kesäkuuta ja lähtee etenemään aluksi Hämeensaaren suuntaan. Paloinsinööri Markku Laurosen mukaan kantakaupungin kartoitus valmistuu syksyyn mennessä, jos liiemmiltä hälytyksiltä vältytään. HÄSA

Päivän lehti

31.5.2020