Kanta-Häme

Palokuntanuorista kasvavat VPK:n kantavat voimat

15-vuotias Julia Mäkinen ja 16-vuotias Olavi Mehtonen ovat ehtineet kuulua Hämeenlinnan VPK:hon jo kahdeksan vuotta, ja jaksavat osallistua säännöllisesti jokaviikkoisiin harjoituksiin.

– Olemme ajatelleet pelastuslaitoksen töitä yhtenä vaihtoehtona, mutta mitään ei ole päätetty ja muitakin vaihtoehtoja on, he kertovat.

Nyt tärkeintä on, onnistuuko lukioon pääsy. Kumpikin on sinne pyrkinyt yhteishaussa.

VPK-toiminnasta saa yhden pisteen pääsykokeisiin, jos pyrkii Pelastusopistoon. Kun pääsyyn vaaditaan kahdeksan pistettä, lisäpiste voi olla ratkaiseva.

Julia Mäkinen ja Olavi Mehtonen jatkavat lauantaina 140 vuotta täyttävän Hämeenlinnan VPK:n perinnettä.

Kaupungin toiseksi vanhimman yhdistyksen ja koko maan kahdeksanneksi vanhimman VPK:n nuoriso-osasto, silloinen harjoituskomppania, tosin perustettiin vasta 1918. Tytöt tulivat mukaan toimintaan vasta 1980-luvulla.

Nuoriso-osaston kautta pelastustöihin

Palokuntanuoriin Julia ja Olavi liittyivät kavereidensa innostamina. Nyt he ovat osa noin 20 aktiivisen nuoren joukkoa. VPK:n päällikkö Jouni Auvinen sanoo, että paras tapa saada VPK:hon uusia toimivia jäseniä on juuri nuoriso-osasto.

– Joskus joku nuori aikuinen saattaa innostua, kun olemme esitelleet toimintaamme, mutta muutaman käyntikerran jälkeen innostus hiipuu. Tosin, kun Hämeenlinna on koulukaupunki, tänne tulee joskus palokuntanuoria opiskelemaan, ja he saattavat jatkaa harrastustaan täällä. Jotkut jäävät paikkakunnalle opintojen jälkeenkin, Auvinen kertoo.

Palokuntanuorten toiminta vie pari iltaa viikossa läpi vuoden, kevään lähestyessä alkavat harjoitukset kilpailuja varten ja lisäksi on kesä- ja talvileirit. Harrastusta ei siis hoideta ihan vasemmalla kädellä. Esimerkiksi viime tiistai-iltana oli parin tunnin mittainen oppitunti hydraulisista pelastusvälineistä.

Tuttu porukka ja uuden oppimista

– Tuttu porukka viehättää. Harrastus on yleishyödyllinen ja siinä oppii toimimaan ryhmän jäseninä, Olavi Mehtonen sanoo.

Julia Mäkisen mielestä parasta on mahdollisuus oppia uutta, ja samalla tulee vanhaakin kerrattua.

Erityistä suosikki- tai inhokkiasiaa palokuntanuorilla ei toiminnassa ole.

VPK:n hallituksen puheenjohtaja Petteri Pullola tosin muistelee omilta nuoriso-osaston ajoiltaan, että märkien letkujen kerääminen rullille on sen verran ikävää ja raskasta hommaa, että sen mieluusti antoi jollekulle toiselle. Raskautensa vuoksi se vain tahtoo jäädä vanhemmille palokuntanuorille.

Nuorimmatkin alkavat heti harjoitella

Olavi Mehtosen mukaan ainakin ensiaputaidot painuvat palokuntanuorten mieliin niin hyvin, että ne varmasti osataan.

Pääpaino koko koulutuksessa onkin pelastamisessa, varsinainen sammutustyö on painotuksessa vasta toisena.

Juulia ja Olavi ovat olleet muutaman kerran mukana esittelemässä harrastustaan kouluilla ja yleisötilaisuuksissa.

– Kun koulussa kertoo olevansa VPK:ssa, kaikki alkavat heti kysellä, mitä siellä tehdään, Olavi sanoo.

Kun nuorimmat lähtevät mukaan VPK:hon, harjoittelu alkaa heti. Nuorimmilla se on leikinomaista, mutta kun ikää karttuu, harjoittelukin käy tiukemmaksi.

Sinä vuonna, kun nuori täyttää 16 vuotta hän voi hakeutua koulutusryhmään. Parin vuoden aikana sitten valmentaudutaan tositoimiin. Hälytyksille pääsee 18 vuotta täyttänyt, joka on suorittanut pelastuslaitoksen järjestämän sammutustyön kurssin. (HäSa)

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic