Kanta-Häme

Paloma-opas tukee pakolaisten mielenterveyttä

Mielenterveysongelmista kärsivien pakolaisten kohtaaminen on usein kova pala ammattilaisellekin. Moni suorastaan jäätyy vieraasta kulttuurista tulevan asiakkaan edessä ja kadottaa hetkellisesti ammattitaitonsa.

– Arastellaan ja mietitään, mitä ulkomaalaiselle voi sanoa tai uskaltaako häntä kätellä tai katsoa silmiin, kuvailee Hämeenlinnan kaupungin maahanmuuttajien psykiatrinen sairaanhoitaja Outi Viitanen.

Tosiasiassa onnistuminen ei vaadi ihmeitä.

– Meidän ei tarvitse tuntea vaikkapa arabi- tai somalikulttuuria. Normaali kunnioittava käytös ja lämmin uteliaisuus toista kohtaan riittävät, sanoo Hämeenlinnan kaupungin Paloma-projektityöntekijä Satu Nieminen.

Ongelmaan ja samalla ohjeistuksen tarpeeseen herättiin vuoden 2015 pakolaisaallon myötä. Maahanmuuttajien mielenterveyspalvelut huomattiin sirpaleisiksi ja käytännöt kirjaviksi. Eri toimijat kaipasivat tietoa pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kohtaamisesta.

Huutoon vastattiin Paloma-hankkeella. Pakolaisten mielenterveystyötä kehittävän projektin viisaudet löytyvät nyt Paloma-käsikirjasta. Se paisui 400-sivuiseksi paketiksi, jota varten haastateltiin laajasti eri alojen asiantuntijoita ja pakolaistaustaisia ihmisiä.

– Ainutlaatuista on, että käsikirjan kohderyhmään otettiin niin paljon muitakin kuin sosiaali- ja terveysalan toimijoita, esimerkiksi varhaiskasvatus, koulut, poliisi ja järjestöt, Nieminen sanoo.

EU-rahoitteista Palomaa koordinoi ja oppaan julkaisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hämeenlinna on ainoa hankkeeseen osallistunut kaupunki.

Pakolaisilla itsellään on yleensä vähän jos lainkaan tietoa mielenterveysongelmista.

– He saattavat epäillä esimerkiksi sydänvikaa, koska stressioireisiin liittyy tyypillisesti sydämentykytystä ja hengenahdistusta, psykiatrinen sairaanhoitaja Viitanen sanoo.

– Yksinkertaistakin asiaa täytyy välillä selittää juurta jaksain. Myös tulkin käyttö monimutkaistaa tilannetta.

Monissa kielissä ei ole edes sanoja masennukselle tai muille psykiatrian käsitteille.

– Tällöin saatetaan puhua vain surullisuudesta tai väsymyksestä, Satu Nieminen toteaa.

Pakolaistaustaiset ovat alttiita mielenterveyshäiriöille. Arviolta jopa 40 prosentilla tulijoista on mielenterveysongelmia. Monen henkilöhistoriasta löytyy kidutusta tai muuta väkivaltaa.

Heitä ohjautuu mielenterveyspalvelujen piiriin monista eri paikoista, esimerkiksi vastaanottokeskuksista, sosiaalipalveluista ja oppilaitosten kautta.

Viitasen mukaan yleisimpiä häiriöitä ovat erilaiset stressi- ja ahdistusoireet. Niihin liittyy sekä psyykkistä että fyysistä oireilua, esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, uniongelmia, muistihäiriöitä sekä kipuja ja särkyjä.

Usein taustalta löytyy posttraumaattinen stressireaktio. Traumaattisia kokemuksia voi syntyä paitsi lähtömaassa myös matkan varrella tai vasta Suomessa.

Viitasella oli viime vuonna 120 asiakasta 22 eri maasta. Miehiä heistä oli kolme neljästä. Keski-ikä oli 35 vuotta. Lähtömaiden kärjessä olivat Afganistan, Irak, Iran, Syyria ja Somalia.

Hämeenlinna on ollut luonteva kehitysalusta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden mielenterveystyölle, koska Kanta-Hämeeseen avattiin lyhyessä ajassa useita vastaanottokeskuksia. Hämeenlinna on julistautunut Suomen parhaaksi kotouttajaksi.

Seuraavaksi Paloman opit pyritään iskostamaan käytännön mielenterveystyöhön.

Miksei Palomaan tullut muita kuntia?

– Isoilla kaupungeilla, esimerkiksi Helsingillä, Turulla ja Tampereella, on omat vakiintuneet kuvionsa, ja niissä tätä mielenterveystyötä on tehty jo vuosikausia, projektityöntekijä Nieminen sanoo. HäSa

Päivän lehti

29.10.2020

Fingerpori

comic