Kanta-Häme

Palomiehet tekevät itse

Hämeenlinnan palolaitoksella on ollut 100-vuotisen historiansa aikana vahva itse tekemisen perinne. Erityisen paljon on tehty itse korjaustöitä.

Palolaitoksen henkilökunta esimerkiksi remontoi vanhaa Palokunnantaloa moneen kertaan omana työnään – ja itse tekemisen perinne jatkuu.

– Hämeenlinnan vakinaisen palokunnan 100-vuotishistoriakirja on yksi näyte siitä, että täällä on tehty paljon omana työnä, sanoo historiakirjan kirjoittaja, palomies Niki Haake.

Hän on työssä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, joten hän on kirjoittanut oman työpaikkansa historian. Hän käytti kaksi vuotta Töihin poistu! –teoksen kirjoittamiseen.

Itsekin palomiehenä hän pystyi lähestymään aihettaan palohenkilöstön silmillä. Alan tuntemuksesta oli apua, kun hän haastatteli teokseen eläkkeellä olevia palomiehiä.

– On ollut äärettömän mielenkiintoista kuulla, että samoistakin asioista on erilaisia näkemyksiä ja painotuksia.

Sotilaallisuus väistyi sodan jälkeen

Hän hämmästyi siitä, mitä kaikkea palolaitoksessa on tehty omana työnä. Huomattavaa taitoa on vaatinut esimerkiksi tehdä alkusammutuksessa käytetyt, nestekaasulla toimivat sammutusaltaat.

Vanhan Palokunnantalon kaksoisovien automaattinen ovenavausjärjestelmä on suunniteltu ja tehty itse. Ovenavausjärjestelmät tehtiin vanhoista linja-autojen ovipumpuista.

– Kalustohuolto on myös Hämeenlinnan palolaitoksella tehty itse, kun Helsingin palolaitoksella sitä ei tehdä lainkaan. Niki Haake kertoo.

Palontorjunta hoidettiin alkuaikoina vapaaehtoisin voimin. Hämeenlinnassa siirryttiin vakinaiseen ammattipalokuntaan sata vuotta sitten vuonna 1911.

Niki Haake kertoo, että palopäällikkö Aksel Larkan aikana sotien molemmin puolin palolaitokselle otettiin kesätyöhön lukiolaisia, vaikka he eivät jääneet laitokselle työhön.

Sodan jälkeen uusi palopäällikkö ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Veikko Väliö (sd.) katsoi, ettei lukiopoikia tarvita.

– Perinteisesti palokunta oli ollut sotilaallinen organisaatio. Väliö ei vaatinut enää muodollista tervehtimistä ja sotilaallisuus väistyi hänen mukanaan.

Museokin syntyi itse tekemällä

Hämeenlinnan Palomuseo paloaseman alakerrassa on myös tehty henkilökunnan omana vapaaehtoistyönä. Nykyään eläkkeellä oleva paloesimies Hannu Toivonen sai museon aikaan.

Vuonna 2002 Niki Haake aloitti palomiehenä ja samaan aikaan Hannu Toivonen kaipasi jatkajaa museon hoitamiseen.

– Olin kiinnostunut museosta alusta asti. Hannukin käy vetämässä edelleen vierailijoiden kierroksia museossa, joka on auki ryhmille tilauksesta.

Seitsemän vuotta sitten suunniteltiin kovasti jopa valtakunnallista palomuseota. Hannu Toivonen kertoo ottaneensa Niki Haaken mukaan Turkuun, jossa museota suunniteltiin.

Samalla suunniteltiin valtakunnallista palolaitosten historiaakin, mutta historia ja museo ovat olleet liian iso pala toteutettavaksi.

– Oma ajatukseni oli, että koska Hämeenlinnan palolaitos täyttämässä 100 vuotta, olisi historian kirjoittaminen paikallaan. Kiinnostukseni aiheeseen kasvoi, kun aloittelin Helsingin yliopistossa yhteiskuntahistorian opintoja, Niki Haake kertoo.

Hän on valmistumassa valtiotieteiden kandidaatiksi. Hänen pro gradunsa aihe liippaa läheltä nyt julkaistua Hämeenlinnan palolaitoksen 100-vuotishistoriaa. Gradu koskee palotoimen institutionaalista muutosta 1900-luvun alussa. (HäSa)