Kanta-Häme

Paloturvallisuuskoulutus puutteellista työpaikoilla ja koulussa – Lähes joka toinen suomalainen jää ilman perehdytystä

Kun kiinteistöjä uudistetaan, tuli paloilmoitinjärjestelmät päivittää vastaamaan uusien tilojen tarpeita. Kuva: Terho Aalto = TA
Kun kiinteistöjä uudistetaan, tuli paloilmoitinjärjestelmät päivittää vastaamaan uusien tilojen tarpeita. Kuva: Terho Aalto = TA

Suomalaisilla työ- ja opiskelupaikoilla on paljon kehitettävää paloturvallisuuskäytännöissään, kertoo tuore kyselytutkimus. Etenkin henkilöstön perehdytys unohtuu helposti.

Vaikka tulipalokuolemien määrä on vähentynyt, paloturvallisuuden huomioimisessa on edelleen paljon parannettavaa. Talotekniikkayritys Aren teettämään kyselytutkimukseen vastanneista 43 prosenttia kertoo, ettei ole saanut paloturvallisuusohjeistusta nykyisessä työ- tai opiskelupaikassaan.

– Vaille ohjeistusta jääneiden osuus on liian suuri. Laki velvoittaa, että työpaikoilla järjestetään pelastusharjoitus kolmen vuoden välein. Sinä aikana moni kuitenkin esimerkiksi vaihtaa työpaikkaa, jolloin saattaa jäädä ilman ohjeistusta. Kyse ei siis välttämättä ole työnantajan tai oppilaitoksen laiminlyönnistä, kertoo Aren turvallisuuspäällikkö Mikko Tiainen.

Kyselytutkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisesta tietää, missä heidän työ- tai opiskelupaikallaan vaahtosammutin ja sammutuspeite sijaitsevat.

– Tulos ei mielestäni ole riittävä, sillä sammutusvälineiden ja poistumisreittien sijainti on vähimmäistieto, joka aivan jokaisella tilassa asioivalla tulisi olla. Niiden lisäksi pitää tietää kohteen osoite, jotta osaa hälyttää apua oikeaan sijaintiin, Tiainen sanoo.

Vanhoista järjestelmistä ongelmia uusissa tiloissa

Paloturvallisuusohjeistuksen ohella kiinteistön paloilmoitinjärjestelmän toimivuudella on suuri merkitys syntyvien vahinkojen kannalta. Pelastusopiston tilastoinnin mukaan paloilmoitinjärjestelmän arvioidaan ehkäisevän vuosittain noin 16 miljoonan euron vahingot.

– Toisinaan tulee nähtyä melko villejäkin järjestelyjä paloilmoitinjärjestelmien suhteen. Kiinteistöjä modernisoidaan jatkuvasti, mutta usein järjestelmiä ei päivitetä uusien tilojen tarpeita vastaamaan. Laiminlyönnit käyvät ilmi sitten esimerkiksi vuosihuollon yhteydessä, kertoo Aren paloturvajärjestelmistä vastaava projektipäällikkö Tero Mäenpää.

Tavallinen laiminlyöntitilanne on Mäenpään mukaan sellainen, että modernisointien myötä osa tiloista jää valvonnan ulkopuolelle ja näin ollen sekä hälyttimien että esimerkiksi turvavalaistuksen kattavuus ei ole riittävä. Laiminlyönnit johtuvat useimmiten tietämättömyydestä tai suunnitelmien puutteellisuudesta.

Mäenpään mukaan kaikissa paloilmoitinjärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä kannattaakin ottaa arastelematta yhteyttä laitteiston huoltajaan tai ylläpitäjään.

Suomessa syttyy vuosittain noin 2000 rakennuspaloa. Viime vuosina tulipalokuolemien määrä on vähentynyt, ja vuonna 2018 Suomessa tulipalon aiheuttamia kuolemia tilastoitiin 51 kappaletta.

Aren teettämään kyselyyn vastasi 1 005 kuluttajaa marraskuussa. Kyselyn suoritti SynoInt internet-paneelina, ja otos oli väestöä demografisesti edustava.