Kanta-Häme

Paluuta politiikkaan tekevä Johannes Koskinen: Sote voi mennä vielä uusiksi seuraavalla vaalikaudella

Sote-uudistus saatetaan vielä rukata uuteen uskoon seuraavalla vaalikaudella, vaikka eduskunta hyväksyisikin hallituksen korjaillun esityksen niukalla enemmistöllä, arvioi demarikonkari Johannes Koskinen.

– Mitä pienempi enemmistö, sitä suuremmalla todennäköisyydellä siihen tehdään vielä myöhemmin isoja muutoksia. Tällaista maakuntamallia kannattaa lähinnä keskusta ja näin laajaa ja hallitsematonta valinnanvapautta vain kokoomus, hän sanoo.

Koskisen mukaan kokoomuksen on peräännyttävä valinnanvapaudessa, ennen kuin sote-uudistus voi toteutua.

– Ensin on järjestettävä turvallinen ja yhdenvertainen järjestelmä sekä uskottava rahoitusmalli. Vasta kun sen nähdään toimivan, voidaan miettiä, mitä viipaleita sieltä voisi avata kilpailulle.

 

Perustuslakivaliokunnan perjantaina antaman lausunnon mukaan hallituksen valinnanvapausesitys sisältää edelleen useita vakavia perustuslaillisia ongelmia, joiden vuoksi valinnanvapauden voimaantuloa on lykättävä ja maakuntien rahoitusta muutettava.

– Valiokunta puuttui aika odotettuihin asioihin, mutta lausunnossa ei oteta tarkkoja kantoja esimerkiksi riittävään aikaporrastukseen, Koskinen sanoo.

Tarvittavat korjaukset voidaan tehdä valiokunnissa.

– Ahkeralla työskentelyllä muutokset pystytään varmaan tekemään 4–5 viikossa, Koskinen arvelee.

Hänen mielestään sote-uudistuksen kaltainen jättiuudistus olisi pitänyt valmistella parlamentaarisesti eli yli hallitus- ja oppositiorajojen ja yli vaalikausien.

– Tämä hallitus valitsi erilaisen linjan eikä ole edes pyrkinyt saamaan koko poliittista kenttää ratkaisun taakse.

 

Koskinen on tekemässä paluuta kotimaan politiikkaan. Kolmivuotinen pesti Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnassa päättyy elokuun loppuun.

Entinen oikeusministeri aikoo ehdolle sekä eduskuntavaaleissa että maakuntavaaleissa.

Koskinen näkee, että seuraavan hallituspohjan muodostaisivat luontevasti SDP, vasemmistoliitto ja vihreät sekä joko keskusta tai kokoomus.

Vaaliblokkeihin siirtymiselle Koskinen ei lämpene.

– Ne sopivat kaksipuolue- tai sitä lähellä oleviin järjestelmiin. Suomalaisessa monipuoluejärjestelmässä toimintakykyistä enemmistöä pitää aina hakea erilaisten puolueiden välillä. Lisäksi rintama-ajattelu voisi hämärtää rintaman sisällä olevien puolueiden eroja, hän pohtii.

Jos Koskinen valitaan seuraavaan eduskuntaan, hän ottaisi kernaasti mahdollisimman vastuullisen tehtävän – ministerinsalkun tai jonkin valiokunnan puheenjohtajuuden.

– Mutta se asia ei tietenkään ole minun käsissäni.

 

Koskinen toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana, kun vastuu- eli isäntäkuntamalli ja sen myötä kuntavetoinen sote-uudistus kaatui vuonna 2013 perustuslaillisiin ongelmiin.

– Vastuukuntamalli oli epätasa-arvoinen eri kuntien kesken. Kuntayhtymätyyppinen ratkaisu oli lähempänä toteutumista. Siitä olisi varmaan saatu ihan toimiva malli, jos viime vaalikauden lopulla olisi ollut kuukausi tai kaksi enemmän aikaa.

Sittemmin perustuslakivaliokunnan toimintaa ja linjauksia on alettu myös kyseenalaistaa, kun jokainen uudistusyritys on törmännyt perustuslakiasiantuntijoiden näkemyksiin.

Koskisen mielestä perustuslakivaliokunnan pitäisi kuunnella valtiosääntöasiantuntijoiden lisäksi myös käytännön vaikutuksiin perehtyneitä sektoriasiantuntijoita.

– Se vie enemmän aikaa, mutta silloin valiokunnan tulkinnat ovat varmemmin yleisesti hyväksyttäviä ja kestävällä pohjalla.

Koskinen antaisi perustuslakivaliokunnan tueksi myös jonkin verran lisää virkamiesvoimia.

 

Koskisen mielestä kunnallisen itsehallinnon ja kuntien roolin muuttuminen on jäänyt maakuntauudistuksessa liian vähälle huomiolle.

Hän arvelee, että osa maakunnille siirrettävistä sote-tehtävistä voidaan vielä palauttaa takaisin kunnille, mikäli kuntien määrää vähennetään.

– Kuntauudistusta tulee joka tapauksessa jatkaa. Kuntien pitäisi olla riittävän kokoisia, jotta ne pystyisivät pitämään huolta myös kuntien elinvoimasta eivätkä jäisi vain pyörittämään kouluja.

Koskisen mielestä kuntien pitäisi tulevaisuudessa olla pääsääntöisesti nykyisten seutukuntien kokoisia.

– Hämeessä olisi nyt korkea aika vahvistaa elinkeinoyhteistyötä ja asumisen kehittämistä, jotta väkiluku saataisiin käännetyksi kasvuun, hän patistaa. HäSa

 

Perspektiiviä muiden maiden ongelmista

Hämeenlinnalainen Johannes Koskinen (sd.) muuttaa perheineen Lontoosta takaisin Hämeenlinnaan ja Harvoilanmäkeen elokuussa, kun määräaikainen virka Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnassa päättyy.
Aika EBRD:ssä ei ole mennyt hukkaan. 
– Dialogi eri maiden hallintojen kanssa on antanut lisää perspektiiviä siihen, miten erilaisissa tilanteissa eri maita kehitetään ja miten eriarvoistavia ongelmia pitää estää, Koskinen sanoo. 
– Reilun maailmantalouden rakentamisessa on vielä valtavasti tehtävää. On tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi suuryritysten vastuuseen. Euroopan lähialueilla on erityisen tärkeää toimia oligarkkitaloutta ja rosvokapitalismia vastaan.

EBRD:n johtokunta päättää vuosittain 9–10 miljardin euron investoinneista noin 400 hankkeeseen yhteensä 37 maassa.  
Kaksi kolmasosaa hankkeista koskee yksityistä sektoria. EBRD rahoittaa tyypillisesti erilaisten tuotantolaitosten rakentamista ja järjestää yrityslainoja.
Yksi kolmasosa on julkisen sektorin hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi vesijärjestelmien ja muun infran rakentamiseen ja uusiutuvan energian lisäämiseen.

 

 

 

Päivän lehti

25.1.2020