Kanta-Häme

Palveluita kannattaa kotiuttaa

Hattulan perusturvajohtaja Anitta Leinonen on työssään kollegojensa tavoin paljon vartijana.

Perusturva, eli sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, muodostaa suurimman menoerän kuntien taloudessa, ja kun niukkoina aikoina yritetään karsia menoja, isoista summista pitäisi karsia paljon.

– Mielestäni meillä on onnistuttu järjestämään hyvin toimivat peruspalvelut. Kovin paljon ylimääräistä emme pysty tarjoamaan, ja kaikki menoerät on harkittava tarkoin, Leinonen sanoo.

Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee ostopalvelujen käytön. Hattulassa on huomattu, että yllättävän usein jonkin palvelun tuottaminen kunnan omana työnä tulee halvemmaksi kuin sen ostaminen ulkopuolelta.

– Ostopalveluiden hinnat tuntuvat karkaavan pilviin. Ilman muuta ostopalveluita ja palveluntuottajia tarvitaan, ilman niitä emme pärjää. Mutta välillä huomataan, että ostopalveluun käytetyllä summalla saisi palkattua kuntaan vakituisen työntekijän. Kyllähän niin kannattaa siinä tapauksessa toimia, kun samalla rahalla saa enemmän, Leinonen sanoo.

Yhteisiä tavoitteita tarvitaan

Anitta Leinonen on työskennellyt Hattulassa reilut kaksi vuotta, ja siitä ajasta puolet hän on hoitanut perusturvajohtajan töitä. Kun hänen edeltäjänsä siirtyi muualle, virkaa ei täytetty heti uudelleen vakinaisesti, sillä Hattulassa haluttiin odottaa sote-ratkaisuja.

Kun niitä ei alkanut kuulua, virka pantiin hakuun viime vuoden lopulla. Leinonen kertoo, ettei hänen tarvinnut miettiä viran hakemista yhtään.

– Olen viihtynyt Hattulassa ja halusin jatkaa tehtävässä. Hienoa, että tavoite toteutui, hän sanoo.

Kariutuneesta sote-uudistuksesta Leinonen sanoo, että lykkääntyminen oli odotettavissa.

– Arvelin etukäteen, ettei se mene perustuslakivaliokunnassa läpi. Ensinnäkin koko järjestämislaista puuttui kuntalaisen näkökulma ja vaikuttamismahdollisuudet, tai ainakin se jäi kovin vaillinaiseksi. Emmekä saaneet koko aikana tietää uudistuksen todellisia kustannusvaikutuksia, Leinonen sanoo.

Nyt hän toivoo, että Kanta-Hämeessä ja Hämeenlinnan seudulla löydettäisiin yhteiset tavoitteet, joiden eteen tehtäisiin työtä.

– Keskussairaalan säilyminen on totta kai selvä tavoite, mutta erikoissairaanhoito on vain yksi osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Samanlaisia tavoitteita tarvittaisiin muillakin osa-alueilla.

Lainsäädäntö teettää työtä

Perusturvajohtajan työstä ison osan haukkaa muuttuvaan lainsäädäntöön perehtyminen. Sosiaalitoimeen tuo muutoksia uusi sosiaalihuoltolaki, joka muun muassa laajentaa perheiden oikeutta ennaltaehkäiseviin tukitoimiin.

– Uusi sosiaalihuoltolaki on niin laaja kokonaisuus, että siitä järjestetään meillä erillinen koulutus kaikille asiasta kiinnostuneille kunnan työntekijöille. Sehän koskee meidän lisäksemme esimerkiksi varhaiskasvatus- ja koulupuolta, eli niitä tahoja, joiden pitäisi huomata lasten ja perheiden avuntarve ajoissa.

– Vammaispalvelulain uudistusta valmistellaan parhaillaan ja uusi vanhuspalvelulaki tuli jo. Tämä ala on jatkuvassa muutoksessa sekä lainsäädännön että kuntien taloustilanteen takia, Leinonen sanoo.

Hän on erittäin tyytyväinen Hattulassa käynnistettyyn Nasta kunta -hankkeeseen, jolla muun muassa etsitään uusia toimintatapoja ja kannustetaan kunnan työntekijöitä kehittämään omaa työyhteisöään.

– Siinä yritetään saada kunnan organisaatioon yhtenäinen näkemys siitä, että olemme kaikki töissä kuntalaisia varten. Samoin siitä, että jokainen voi pyrkiä kehittämään omaa työtään niin, että työhyvinvointi ja palvelu paranevat, Leinonen sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

27.11.2020

Fingerpori

comic