Kanta-Häme

Palvelukseen halutaan talouden hallitseva kehittäjä-Messias, jota on helppo lähestyä

 

Hämeenlinnan uuden kaupunginjohtajan harteille lastataan suuria odotuksia. Yhteistyökykyinen, sanoo keskustan tuleva kaupunginvaltuutettu Antti Leinikka. 
 
– Kaupunginjohtajan pitää pystyä tekemään yhteistyötä kaikkiin suuntiin. Hämeenlinnan seutu on niin pieni tekijä, että lisävoimaa tarvitaan, milloin keskussairaalan, milloin Hamkin säilyttämiseksi.
 
Kokoomuksen uusi valtuutettu Helena Hirviniemi haluaisi reipasotteisen kehittäjän.
 
Leinikka taas toivoisi, että kaupunginjohtaja osaisi tehdä kompromissia kehittämisen ja peruspalvelujen kesken.
 
– Kehittää pitää, mutta siten, että osa kehittämisen hedelmistä pystytään korjaamaan peruspalvelujen hyväksi.
 
Helena Hirviniemen mielestä kaupunginjohtajan pitää olla myös helposti lähestyttävä.
 
– Sellainen, että kaupunkilaiset tuntevat voivansa ottaa yhteyttä häneen. Se lisää luottamusta.
 
Hän muistaa, että Tapani Hellstén on pitänyt hyvää huolta kaupungin henkilöstöstä.
 
– Sekin on kaupunginjohtajalle välttämätön ominaisuus.
 
Helena Hirviniemi pitää nykyistä kahden kaupunginjohtajan mallia hyvänä, koska siinä johtajat voivat täydentää toisiaan.
 
Sekä Hirviniemellä että Leinikalla on kunnanjohtajakokemusta. He ovatkin yhtä mieltä, että helppo homma se ei ole.
 
– Pitää olla paineensietokykyä ja kykyä nähdä kokonaisuus. Kaikkiin yksityiskohtiin ei kaupunginjohtajan tarvitse puuttua.
 
Hämeenlinnan taikapiirin ulkopuolelta
Kaupunginjohtajaksi valittavan henkilön pitää olla muutosjohtaja.  Siinä perussuomalaisten uuden kaupunginvaltuutetun Kari Ilkkalan ykköskriteeri uudelle kaupunginjohtajalle.
 
– Kuntataloudessa ja yleensäkin taloudessa eletään nyt aikaa, jossa vaatimuksena on: sopeudu tai kuole. Nykyiset sopimukset rajoittavat liikaa resurssien uudelleenkohdentamista.
 
Hän painottaa, että palvelutuotannon tuottavuutta voidaan sen vuoksi parantaa lähinnä johtamistavan muutoksella.
 
Toinen pointti, jonka Ilkkala nostaa esille on, että uuden kaupunginjohtajan pitää tulla jostain hämeenlinnalaisen vaikutuspiirin ulkopuolelta.
 
– Pitäisi hakea sellaista johtajaa, joka ei rajoittuisi vain säilyttämään ja pysyttelemään niin sanotusti laatikon sisällä.
 
Hänellä pitää olla vahvaa taloudellista osaamista, mielellään laajemmalta sektorilta kuin kuntataloudesta.
 
Ilkkalan mielestä poliitikkojen tehtävä on politikoida, muttei kaupunginjohtajan.
 
– Poliitikot tarjoavat hänelle yhteistyöpinnan, mutta hänen tulee olla ammattijohtaja.
 
Ammattijohtaja, muttei patruuna
Samoilla linjoilla on myös Vasemmistoliiton Irma Taavela.
 
– Nyt tarvitaan ammattijohtajaa, jolla ei ole poliittisia kytkentöjä. Tulevat vuodet eivät ole helppoja ja kaupunginjohtajan paikka on tuulinen.
 
Taavela muistuttaa, että uusi kaupunginjohtaja tulee hyvin epävarmaan tilanteeseen.
 
– Tulisi etsiä kokenutta muutosjohtajaa, ei mitään patruunaa, vaan sellaista, joka osaa vähentää muutosvastarinnan aiheuttamaan kitkaa.
 
Naiseus ei olisi haitaksi
Seudullinen kehittäjä, jota olisi helppo lähestyä. Siinä uuden demarivaltuutetun Sari Myllykosken kaupunginjohtajalle asettamat kriteerit.
 
– Nyt tarvitaan ihmistä, joka on avoin, keskusteleva ja neuvottelukykyinen. Vähän niin kuin Tapani Hellstén. Hänen pitää myös pystyä tekemään yhteistyötä yli rajojen. 
 
Sari Myllykangas pohtii, ettei kaupunginjohtajan sukupuolella ole väliä.
 
– Tuskin silti olisi haitaksi, vaikka hän olisi nainen.
 
Kaupunginjohtajan pitäisi myös olla talouden ammattilainen, jolla olisi tieto nykytilanteesta ja vähintään viiden vuoden visio tulevasta. 
 
Kehittämisen pitää jatkua
Rohkea kehittäjä on yrittäjien toiveissa, jos asia pitää kiteyttää.
 
– Nykyiset kaupunginjohtajat ovat ymmärtäneet hyvin yrityselämän tarpeita. Toivon, että myös uusi kaupunginjohtaja olisi eteenpäin katsova ja hänellä olisi halua ja rohkeutta kehittää kaupunkia, Hämeenlinnan yrittäjien puheenjohtaja Heikki Kokko miettii.
 
Hänen mielestään on tärkeätä mennä koko ajan eteenpäin.
 
– Jos nyt positiivinen kehitys pysähtyy, muut menevät ohi hyvin nopeasti. Elinkeinohankkeet tuovat työpaikkoja ja verotuloja ja ovat kaikkien kaupunkilaisten eduksi.
 
Jos yrittäjä jotain muuta saa toivoa, niin kaupunginjohtaja voisi pohjustaa asioita niin, että paikallisilla yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet menestyä kaupungin hankinnoissa.
 
Yrittäjäyhdistys ei ole ottanut kantaa torinalusparkkiin, mutta yksityishenkilönä Heikki Kokolla on siitä näkemys. Hän toivoo, että uusi kaupunginjohtaja ymmärtäisi sen tärkeyden keskustan liike-elämälle.
 
– Päätös toriparkin rakentamisesta pitäisi tehdä nopeasti. Emme voi enää lykätä sitä johonkin kymmenen vuoden päähän. (Häsa)

Kaupunginjohtaja saisi näyttää naamaansa syrjäkylilläkin

Kaksi vierailua. Tällaiseen lopputulokseen päätyivät Lammin uimahallissa viime viikolla kokoontunut harrastusporukka laskettuaan, monestiko kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on Lammin kaupunginosassa käynyt näyttäytymässä.
 
– Turvantalolla Hellstén kävi silloin, kun pakolaiskeskus päätettiin Lammille perustaa. Jälkeenpäin hän sanoi lehdessä, että se oli yksi vaikeimmista päivistään, muistelevat posliinimaalauskerhon naiset.
 
Mitä lammilaiset uudelta kaupunginjohtajalta toivoisivat? No ainakin sitä, että tämä näyttäisi naamansa kaupungin laitamilla hieman useammin.
 
– Hämeenlinnaa vaivaa citykeskeisyys, kaupungin laitamat jäävät varjoon. Matka Hämeenlinnan keskustasta tänne Lammille on aivan sama kuin toisinpäin, sanoo Asta Granat-Tapaila.
 
Kaupunginjohtajan olisi syytä tuntea oma paikkakunta, tästä eläkeläisrouvat ovat yksimielisiä.
 
– Sitä toivotaan, että johtajat tulisivat tänne kyselemään kuulumisia ja toiveita. Rahaa pitäisi jakaa tasapuolisesti. Kyllä mekin haluttaisiin joku miljoona kehittämistyöhön, Granat-Tapaila sanoo muiden nyökytellessä.
 
Ja siitä kehittämisestä vielä. Hyvä olisi, jos kaupunginjohtajalla olisi jalat maassa. Lammilaisten mielestä höyrypäisiä suunnitelmia saisi joku olla joskus toppuuttelemassakin.
 
Kokonaisuuksien hallintaa
Seija Mikkola nautiskelee aamupäiväuinnista Lammin uimahallissa. Puitteet ovat hyvät, väkeä vain saisi olla enemmän. Sama koskee oikeastaan koko kaupunginosaa.
 
– Peruspalvelut täällä ovat hyvät. Olisihan se kiva, jos tänne tulisi uusia yrityksiä. Meno vähän vilkastuisi, hän miettii.
 
Kaupunginjohtajakuvioita Mikkola ei ole miettinyt, kuten ei kukaan muukaan haastelluista. Mutta pyydettäessä ajatuksia kyllä löytyy.
 
– Tällaisessa virassa pitäisi olla sitoutumaton, ja talousasioiden tuntemusta tietysti tarvitaan. Kaupunginjohtajan tulisi hallita kokonaisuus ja tietää, mitä tarvitaan syrjäkylilläkin.
 
Oman kaupungin miehiä tai naisia valitun ei tarvitse Mikkolan mielestä välttämättä olla. Tuore kasvo voisi tuoda tullessaan jopa mukavan tuoreen tuulahduksen.
 
– Kauempaa tulevalla voisi olla vähän laajempaa näkemystä asioihin, Mikkola miettii.
 
Vankka talousjohtaja
Kauppakeskus Tuulosen käytävillä on torstaiaamupäivänä hiljaista. Lasten leikkipaikassa lastenlapsiaan Unnaa ja Usvaa paimentavat Ritva ja Lasse Paajanen painuvat toviksi mietteisiinsä kaupunginjohtajasta kysyttäessä.
 
Hauholla asuva pariskunta tuumii, että kaupunginjohtajan olisi syytä olla paikkakuntalainen – sellainen joka tuntee oman alueen ja asuukin siellä.
 
– Hyvä olisi, jos hän olisi epäpoliittinen henkilö, sellainen, jonka kaikki voisivat hyväksyä. Luulen myös, että Hämeenlinna tarvitsisi hyvän talousjohtajan, Lasse Paajanen pohtii.
 
Tuuloslainen Taina Leppänen kannattaa niin ikään sitoutumatonta henkilöä.
 
– Pitäisi olla sellainen, joka ajattelee tavallista ihmistä kaiken maailman kauppakeskusten sijaan, hän tiivistää.