Kanta-Häme

Palvelut tulevat keskittymään

Uusi sote-malli saa ristiriitaisen vastaanoton Kanta-Hämeen sosiaali- ja terveysalan johtajilta.

Kaikki ovat tyytyväisiä siitä, että poliitikot löysivät lopulta yhteisen sävelen. Toisaalta ratkaisu herättää paljon kysymyksiä.

Ensimmäisenä sopua kommentoi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jouko Isolauri julkisessa blogissaan keskussairaalan nettisivuilla.

Isolauri ei pidä uudistusta pelkästään myönteisenä. Hän uskoo, että viiden järjestäjän malli johtaa todennäköisesti palvelujen keskittymiseen.

– Jonkinlainen keskittyminen on väistämätöntä, koska rahat eivät enää riitä nykyiseen tuotantorakenteeseen, Isolauri pohtii.

Kanta-Häme kuuluu mallissa Tampereen erityisvastuualueeseen (ervaan), jossa ovat mukana lisäksi Päijät-Häme, Pirkanmaa ja Etelä-Pohjanmaa. Neljän maakunnan ja 62 kunnan alueella asuu 1,1 miljoonaa ihmistä.

– 70 omistajan malli ei lupaa helppoa päätöksentekoa, Isolauri arvioi.

Vaikka uusi malli lakkauttaa nykyiset sairaanhoitopiirit, sairaalat jatkavat toimintaansa.

Isolauri uskoo, että Kanta-Hämeen keskussairaala toimisi jatkossakin kuntayhtymäperiaatteella, jolta järjestämisvastuullinen sote-kuntayhtymä tilaisi palveluja.

– Kilpailussa menestyminen edellyttää, että toimintamme on tuottavaa ja tehokasta, Isolauri toteaa.

Ratkaisu sopii…Forssalle

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Markku Puro suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hänen mukaansa sote-sovun yhteydessä on erikseen korostettu, ettei Forssan kaltaisia hyvin toimivia organisaatiota lähdetä uudistuksessa purkamaan.

– Tuotannossa tarvitaan paikallista tuntemusta ja osaamista. Forssassa luotu malli on hyvä paikallisten lähipalvelujen tuottamiseen. Tietysti varmaan syntyy keskustelua siitä, mitä kannattaa tuottaa lähellä ja mitä kauempana, mutta sitä olisi jouduttu miettimään muutenkin, Puro muistuttaa.

Erityisen tyytyväinen hän on suunniteltuun rahoitusmalliin, jossa kuntia laskutetaan niiden asukkaiden määrän, sairastavuuden ja ikärakenteen perusteella.

– Se pakottaa palvelujen tuottajat tehokkuuteen. Keplottelu tuotantohinnoilla, kuntalaskutuksella ja eri palvelujen hinnoilla loppuu, Puro pohtii.

Lähipalvelut…huolettavat

Hämeenlinnan kaupungin terveys- ja vanhuspalveluista vastaava tilaajajohtaja Jukka Lindberg näkee mallissa sekä mahdollisuuksia että riskejä.

– Ihmisten huolena ovat lähipalvelut, mutta ei meidän tarvitse kaikkia riskejä toteuttaa. Muutos antaa mahdollisuuksia ohjata palvelurakennetta pikkuisen järkevämmin. Jos realisoimme mahdollisuudet, tämä saattaa olla kestävä ratkaisu, Lindberg pohtii.

Häntä itseään mietityttää sote-alueen suuri koko.

– Kuntayhtymällä on noin kolmen miljardin euron budjetti, joka sen pitäisi muuntaa sopimuksilla palveluiksi. Noin suuressa systeemissä politiikan täytyy olla hyvinkin ylätasolla.

Lindberg ennakoi, että myös tuottajaorganisaatioissa eli kunnissa tapahtuu liikettä yhteisiin ja keskitettyihin ratkaisuihin.

– Noin ison toimijan ei ole ehkä mahdollista tilata jokaista pikkukioskia, jota me ylläpidetään. Kunnat joutuvat varmasti itse pohtimaan, mikä olisi viisasta tehdä yhdessä, mikä kuntayhtymässä tai vaikkapa isäntäkunnalla, Lindberg sanoo

Janakkalassa…yllätyttiin

Janakkalan kunnan perusturvajohtaja Matti Valtonen yllättyi sote-alueiden suuruudesta.

– Hiukan mietityttää, meneekö hallinto hyvin keskusjohtoiseksi ja kuinka paikallisia olosuhteita jatkossa huomioidaan.

Valtosen mukaan malli ei pakota Hattulaa ja Janakkalaa luopumaan yhteisistä sosiaali- ja terveyspalveluistaan.

– Olen ymmärtänyt, ettei olemassa olevia rakenteita lähdetä hirveästi purkamaan. Siinä mielessä voisi kuvitella, että tällä on jatkomahdollisuus olemassa, Valtonen toteaa. (HäSa)