Kanta-Häme

PAM taipui – Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Palvelualojen ammattiliitto PAM taipui torstaina ja päätti sittenkin lähteä neuvottelemaan kilpailukykysopimuksesta.

PAM asetti työnantajalle tiukat ehdot. Se myös korostaa, ettei liitto ole hyväksynyt sopimusta.

Nyt työntekijä- ja työnantajaliitot voivat joka tapauksessa aloittaa kilpailukykysopimuksen liittokohtaiset soveltamisneuvottelut.

1. Ketkä neuvottelevat?

Neuvotteluissa ovat mukana palkansaajapuolelta kaikki akateemisten palkansaajien Akavaan ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:hon kuuluvat liitot. Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n liitoista mukana on suurin osa. Kaikkiaan palkansaajista yli 90 prosenttia on mukana.

Neuvottelujen ulkopuolelle ovat jäämässä auto- ja kuljetusalan AKT, Rakennusliitto, Elintarviketyöläisten liitto ja lentoemäntiä ja stuertteja edustava SLSY.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suosittanut, että kaikki sen liitot aloittavat liittokohtaiset neuvottelut. Perjantaina päivällä Metsäteollisuudesta kerrottiin STT:lle, että edunvalvontajärjestö harkitsee vielä lähtemistä soveltamisneuvotteluihin. Metsäteollisuutta hiertää AKT:n poisjääminen kilpailukykysopimuksesta.

2. Mistä neuvotellaan?

Kilpailukykysopimuksessa on sovittu vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla.

Liittojen tehtävänä on sopia alakohtaisesti, miten työajan pidennys toteutetaan. Teollisuuden työnantajat haluavat eroon työntekijöiden pekkasvapaista.

Julkisella sektorilla on paineita leikata pitkiä lomia. Joillekin aloille sopiva ratkaisu voi olla työaikapankki, joka vuoden alussa on miinuksella 24 tuntia.

Palvelualojen ammattiliitto PAM esittää, että työajan pidennys ei koskisi lainkaan osa-aikaisia työntekijöitä. Työaikaneuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Julkisen sektorin lomarahoja on tarkoitus leikata 30 prosenttia nykyisestä vuosina 2017–2019. Muutoksen toteuttamistavasta on tarkoitus sopia liittojen neuvotteluissa.

Liittojen pitää neuvotella myös siitä, miten paikallista sopimista voidaan lisätä. Työehtosopimuksiin pitäisi kirjata niin sanottu selviytymislauseke. Jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin, jotka voisivat johtaa irtisanomisiin, selviytymislauseke määrittää, millaisia joustoja työehtosopimuksesta on mahdollista tehdä yrityksen toiminnan ja työpaikkojen turvaamiseksi. Näistäkin neuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Lisäksi sopimuksiin pitäisi kirjata, miten luottamusmiesten toimintaedellytyksiä voidaan kehittää ja mahdollisuus ottaa käyttöön työaikapankki.

Niin ikään sopimuksiin kirjataan, että paikallisesti tehty sopimus voi tulla voimaan, vaikka sitä ei liittotasolla hyväksyttäisi.

3. Mitä muuta tapahtuu?

Työnantajien työttömyysvakuutusmaksua siirretään aiempaa enemmän palkansaajien maksettavaksi. Palkansaajan maksuosuus kasvaa 0,85 prosenttiyksikköä.

Myös työntekijöiden työeläkemaksut nousevat asteittain. Vuoteen 2020 mennessä työntekijän työeläkemaksu on noussut 1,2 prosenttiyksikköä. Työnantajan työeläkemaksuosuus laskee saman verran.

Maksumuutokset koskevat kaikkia palkansaajia. Veronmaksajien keskusliiton tekemän arvion mukaan 3 300 euroa kuukaudessa tienaava menettää vuodessa nettona yli 500 euroa maksuosuuksien siirtojen seurauksena.

Kaikkien työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee maksuosuuksien siirtoon tarvittavat lakimuutokset.

Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat myös sopineet, että palkankorotuksissa mennään ensi vuosi nollalinjalla. Sen jälkeen siirrytään niin sanottuun Suomen malliin, jossa vientisektori määrittää palkankorotuksille katon.

4. Mitä hallitus on luvannut tehdä?

 

Hallitus on jo luvannut pysyvästi haudata niin sanotut pakkolait, jotka olisivat muiden muassa tehneet ensimmäisestä sairauspäivästä palkattoman ja leikanneet seuraavien sairauspäivien palkkaa. Myös pitkiä lomia ja kaikkien lomarahoja olisi leikattu.

Työmarkkinajärjestöt edellyttävät, että hallituksen pitää luopua 1,5 miljardin lisäsäästöistä ja veronkorotuksista sekä toteuttaa palkkaveron kevennykset.

5. Tekeekö hallitus joka tapauksessa leikkauksia?

Kyllä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että julkista taloutta pitää tällä vaalikaudella sopeuttaa kaikkiaan 4 miljardia euroa. Valtiovarainministeriö arvioi joulukuussa, että jo tehtyjä päätöksiä on 3,4 miljardin euron edestä. Tämä tarkoittaa, että hallituksen pitäisi tehdä useiden satojen miljoonien leikkauksia.

Noin 950 miljoonan euron lisäsäästöt olisivat tulleet vielä näiden päälle. Lisäsäästölistalle on kirjattu muiden muassa leikkaukset lapsilisistä ja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Näitä ei siis tehtäisi, jos kilpailukykysopimus on riittävän kattava.

6. Milloin pitäisi olla valmista?

Liittojen neuvottelut pitäisi saada päätökseen 31. toukokuuta mennessä. Neuvotteluaikataulu on tiukka, sillä pääsiäinen tuo neuvotteluihin parin viikon tyhjäkäynnin.

Työmarkkinajärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta ja hallituksen lupaamia toimia 1. kesäkuuta. Hallituksen pitää viimeistään tuolloin kertoa, luopuuko se lisäsäästöistä ja veronkorotuksista ja onko palkkaveron kevennyksiä mahdollista toteuttaa.

Sopimus siis voi vielä kaatua, jos osa liitoista päättää livetä sen takaa tai hallitus ei pidä kiinni omasta osuudestaan.

Hallitus tekee oman arvionsa sopimuksen kattavuudesta ja sen vaikutuksista julkiseen talouteen niin ikään 1. kesäkuuta.

Valtiovarainministeriö on arvioinut, että kilpailukykysopimuksen vahvistava vaikutus julkiseen talouteen olisi 600 miljoonaa euroa. Hallituksen tavoite oli alun perin 2 miljardia euroa.

VM:n mukaan Suomen mallin ja paikallisen sopimisen etenemisen taloudelliset vaikutukset nähdään vasta pidemmän ajan kuluessa.

Jos sekä työmarkkinakeskusjärjestöjen että hallituksen arvio sopimuksesta on myönteinen, kilpailukykysopimus tulee voimaan kesällä.