fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

Pankkiholveissa paistetaan pitsaa, säilötään viiniä tai pidetään vaatteita, mutta niiden hävittäminen on vaikeaa

Vanhat konttorit pönkittivät aikansa pankkien statusta. Nyt niissä popsitaan pitsaa ja paakkelsia.
Ravintola Boran yrittäjä Erkan Yildirimi on syystäkin ylpeä vanhaan holviin tekemästään viinikellarista. Pankkikonttoreita on lopetettu Hämeenlinnassa kymmeniä.
Ravintola Boran yrittäjä Erkan Yildirimi on syystäkin ylpeä vanhaan holviin tekemästään viinikellarista. Pankkikonttoreita on lopetettu Hämeenlinnassa kymmeniä.

Lounasaika alkaa olla ohi ja Erkan Yildirimin kiireet helpottavat.

Ravintola Boraa vastapäätä olevan entisen Hämeenlinnan seudun osuuspankin Hätilän konttorin ikkunat ovat pimeät, mutta kivenheiton päässä olevan hammashoitolan ovi käy sen sijaan ihan yhtä tasaisesti kuin Meritan aikoinakin.

Yildrimin luotsaama ravintola ei ollut koskaan varsinaisena pankkikonttorina, mutta pankkipalveluja tarjoavana postina kuitenkin. Kun mies avasi yli kolme vuotta sitten ravintolansa, piti keksiä, mitä tehdä huoneiston kolmelle holville.

– Yhdestä tein varmasti Hämeenlinnan turvallisimman viinikellarin ja toisesta meidän sosiaalitilat. Holvin kunnostaminen on kovaa työtä, Yildrim huomauttaa.

Mies tietää mistä puhuu, sillä hän omistaa myös Aulangontiellä olevan Star-pitserian huoneiston. Sen kassaholvista hän teki aikojen alussa pitsauunin.

Pitserian pari kuukautta omistanutta Duron Isufia ja hänen appiukkoaan Spejtim Demajia tieto naurattaa.

– Hyvin se ainakin paistaa, mutta töitä holvi on varmasti teettänyt, miehet myhäilevät.

Konttorit vähenevät kovaa vauhtia

Pankit ovat karsineet kovalla kädellä konttoreitaan, jotka tuntuvat olevan lääkäreiden, kahvilayrittäjien tai pitsanpyörittäjien valtakuntaa. Suurin osa Kanta-Hämeenlinnan vanhoista pankkikonttoreista on löytänyt uudet omistajat. Siinä etuna on ollut sijainti paraatipaikalla.

Pelkästään Hämeenlinnasta on kadonnut kymmeniä pankkikonttoreita. Aikoinaan seudun tiheimmän konttoriverkoston omistaneella Etelä-Hämeen Osuuspankilla on enää pääkonttori Hämeenlinnassa ja ainoa maaseutukonttori Hattulassa. Lisäksi pankilla on konttorit Riihimäellä ja Lopella.

Osuuspankki on lopettanut 2000-luvulla kymmenen konttoria. Vuonna 2018 lopetettiin puolet konttoreista, kun Iittalan, Hauhon, Rengon ja Hausjärven konttorit sulkivat viimeisen kerran ovensa. Kolmea vuotta aiemmin lopetettiin myös Ryttylän ja Hikiän konttorit. Lepaan konttori oli lopetettu jo vuonna 2005.

– Näyttää siltä, että nykyinen verkosto tulee pysymään, sillä Hattulan ja Lopen konttoreiden lopettaminen ei ole ollut missään esillä. Ilman konttoria ei pankki tule kuitenkaan toimeen. Niin Riihimäen kuin Hämeenlinnankin pääkonttorit tarvitsevat kipeästi suuria investointeja lähikuukausien aikana, toimitusjohtaja Mika Helin Etelä-Hämeen Osuuspankista huomauttaa.

Kun pankit aikojen alussa loivat konttoriverkostoja, piti rahalaitosten näkyä ja kuulua. Esimerkiksi osuuspankilla oli konttoreita alle kilometrin päässä toisistaan. Yksi tällainen oli Kaurialan konttori joka avattiin kaksi kertaa.

– Osuuspankilla oli oikeastaan konttorit Parolantien kummallakin puolella. Ensin avattiin konttori oikealle puolelle ja se lopetettiin. Sitten säästöpankki pilkottiin 1990-luvun alussa ja osuuspankki sai tien toisella puolella toimineen konttorin, Mika Helin muistelee.

Osuuspankin Kaurialan konttori sulki lopullisesti ovensa vuonna 2009. Nyt pankin vanhassa konttorissa on pitseria. Kadun toisella puolella säästöpankin vanhoissa tiloissa on puolestaan eläinlääkäri.

Omat kiinteistöt ovat rasite

Omat kiinteistöt ovat pankeille suuri taloudellinen rasite. Helin on tyytyväinen, että pankki sai myytyä kaikki ilman käyttöä olleet tilansa. Toimistojen lisäksi tiloihin ovat asettuneet ennen kaikkea ravintolat.

– Ei pankin tehtävä ole pitää konttorin seiniä pystyssä. Myimme samoihin aikoihin kaikkiaan 35 osuuspankin omistamaa kiinteistöä ja huoneistoa Riihimäen ja Hämeenlinnan alueilta. Ne eivät olleet enää pankkikäytössä, Helin huomauttaa.

Eri pankkien toinen toistaan komeammat konttorit ovat reunustaneet Hämeenlinnan kauppatoria 1800-luvun lopulta lähtien. Vuonna 1929 valmistuneessa Kanta-Hämeen aluesäästöpankin talossa on vielä Nordea, mutta viereisessä kulmassa olevassa hulppeassa Kopin kivikolossissa ei ole ollut pankkitoimintaa enää kohta pariinkymmeneen vuoteen. Tiloissa toimii esimerkiksi Pihlajalinna ja Laurell.

Kaikista konttoreista ei ole jäänyt jälkiä. Esimerkiksi yhdyspankin tai oikeammin Suomen pankin konttori on jo talojen taivaassa, vaikka hieno kivitalo toimikin torin varrella vuosikymmeniä.

Tilaa tarvitaan neuvotteluihin

Pankkien rooli on muuttunut. Koronan myötä yleistyivät erilaiset etäneuvottelut ja käteistä rahaa on alettu käyttää yhä vähemmän. Asiakaspalvelun luonne on muuttunut ja kassapalveluaika ja pankkiautomaattien määrä vähenevät.

– Pankit tarvitsevat jatkossakin tilaa lisääntyville neuvottelupalveluilleen. Yhä edelleen on asioita, jotka on parempi hoitaa kasvokkain, Helin toteaa.

Käteistä rahaa käytetään yhä vähemmän, eikä käteisnostoja varten mennä enää välttämättä pankin konttoriin. . Helin kertoo, että korona vähensi käteisnostoja yli 20 prosentilla vuodessa. Tavallisesti tahti on ollut kymmenen prosenttia.

– Konttoreiden rooli on toinen kuin silloin, kun toinen toistaan komeammille pankeille oli tärkeintä olla mahdollisimman lähellä toisiaan, Helin sanoo. HäSa

Konttoreiden määrä vähenee rajusti

1980-luvun puolivälissä Suomessa oli vielä 3600 pankkikonttoria.

Vuosituhannen vaihteessa pankeilla oli konttoreita yhteensä 1549.

2010-luvulla lähes 800 pankkikonttoria sulki ovensa eri puolilla Suomea

Vuonna 2020 konttoreita oli 769.

Menot