Kanta-Häme

Panssaripataljoona on haluttu palvelupaikka

– Hämeen Panssarivaunupataljoona vaalii sekä panssarijoukkojen että jääkäreiden perinteitä, sanoo Panssariprikaatin komentaja eversti Pekka Järvi. Parolannummelle mekanisoitu joukko-osasto kotiutui vuonna 1944, kasarmien rakentaminen aloitettiin muutamaa vuotta myöhemmin. Vaunuja ja vaunumiehistöä Parolannummella on tällä hetkellä kaikissa joukkoyksiköissä.

Panssarijoukkoja Järvi kuvaa suoraviivaisiksi toiminnan miehiksi kuten tunnuslause kuuluu: Iske ja murra.

Panssarivaunuyksikkö Panssariprikaatissa oli alokas Teo Lounelalla ja alokas Osku Karjalaisella palveluspaikkojen kärjessä. Aamuherätys heillä oli juhlapäivänä normaaliin tapaan ennen kuutta, mutta arjen sulkeisharjoitusten he otaksuivat jäävän väliin.

Palvelusaikaansa Lounela sanoi olevansa valmis jatkamaan vuoteen, Karjalainen tyytyisi kuuteen kuukauteen. Yleisen asevelvollisuuden molemmat näkivät meille ainoana vaihtoehtona.

Vierasjoukossa maanantaina mukana ollut hattulalainen eversti evp Erkki Kauppinen mainitsi panssarivaunukomppanian aikanaan olleen teknisenä aselajina mieluinen palveluspaikka. Maalaispoikana hänellä oli kokemusta erilaisista koneista jo entuudestaan.

– Kadettikoulusta Panssariprikaatiin päästiin – ei jouduttu, Kauppinen vakuuttaa.

Hän teki prikaatissa sen perusyksiköissä ja eri tehtävissä kymmenen vuoden pestin palattuaan Parolannummelle kadettikoulun jälkeen nuorena luutnanttina.

Panssarivaunujoukkojen kesken henki hänen mukaansa on tiivis, jopa ylpeä.

Marskin nyrkki

– Suomalaisten panssarivaunujoukkojen kehittäminen eversti Aarne Sihvon johdolla alkoi voimallisesti 1921. Silloin kolme vuotta aiemmin Santahaminaan perustettu Hyökkäysvaunurykmentti siirtyi Hämeenlinnaan Poltinaholle, mainitsi perinnepäivän puheessaan Hämeen Panssarivaunupataljoonan komentaja everstiluutnantti Jarmo Keskinen.

– Talvisodassa omien panssarijoukkojen käyttö oli vähäistä, mutta niiden voimallinen kehittäminen käynnistyi osana Jääkäriprikaatia 1940 Osasto Laguksena ja huipentui Panssaridivisioonan perustamiseen ja ylijohdon reserviksi – oli syntynyt Marskin nyrkki.

Keskisen mukaan Hämeen Panssaripataljoona kouluttaa nykyisin maavoimien iskukykyisimpiä ja tulivoimaisimpia joukkoja.

– Tehtävät ovat eräitä vaativimpia puolustusvoimissa.

Panssarijoukkoihin ei ole kohdistunut supistuksia, vaikka maavoimien sodan ajan kokonaisvahvuus pienenee. Myös materiaalin osalta näyttää tulevaisuus hyvältä.

Joukkoja Hämeen Panssaripataljoona kouluttaa yhdessä prikaatin muiden joukkoyksiköiden kanssa. Henkisen perustan Keskinen näkee veteraanien kunnioittamisessa.

– Se mikä tehdään, tehdään kunnolla ja kaikin voimin.

Kaikille avoimen perinne- ja 95-vuotisjuhlan ohjelmassa Parolannummella maanantaina oli paraatikatselmuksen lisäksi kenttähartaus, ohimarssi ja taistelunäytös. Perinnepäivän kenttähartaudessa puhui sotilaspastori Markus Korpela. Musiikista vastasi Varusmiessoittokunta kapellimestari yliluutnantti Tommi Suutarisen johdolla. Paraatijoukkoja komensi majuri Tero Mikkonen. Taistelunäytöksestä vastasi Hämeen Panssaripataljoona. Ohimarssin ottivat vastaan Panssarivaunupataljoonan komentaja everstiluutnantti Jarmo Keskinen, panssariveteraani sotakamreeri Reino Lehväslaiho ja sotilaspastori Markus Korpela. (HäSa)

Päivän lehti

26.9.2020

Fingerpori

comic