Kanta-Häme Hattula

Panssariprikaatin komentaja Tero Ylitalo korostaa esimiehen vastuuta

Panssariprikaatin komentajana huhtikuun alussa aloittanut eversti Tero Ylitalo palasi joukko-osastoon, jossa aloitti upseerinuransa 1990-luvun alussa.
Eversti Tero Ylitalo on palvellut sotilasurallaan kolmesti ulkomailla. Hän sanoo, että kansainvälinen kokemus ja yhteistoiminta on tärkeätä niin yksilöllisen kehittymisen kuin Puolustusvoimienkin kannalta. Kuva: Pekka Rautiainen
Eversti Tero Ylitalo on palvellut sotilasurallaan kolmesti ulkomailla. Hän sanoo, että kansainvälinen kokemus ja yhteistoiminta on tärkeätä niin yksilöllisen kehittymisen kuin Puolustusvoimienkin kannalta. Kuva: Pekka Rautiainen

Panssariprikaatin kalusto on yli kahden vuosikymmenen aikana modernisoitunut ja länsimaistunut, mutta jotkin asiat ovat säilyneet ennallaan.

– Panssariprikaati on puolustusvoimien iskukykyisin ja hyvässä normaaliolojen valmiudessa oleva joukko-osasto. Prikaatin pääaseen, Leopard 2A6 -panssarivaunun, elinkaari kantaa pitkälle 2030-luvulle, Ylitalo sanoo.

Prikaatin kalustoa ollaan parhaillaan päivittämässä Etelä-Koreasta ostetuilla K9-panssarihaupitsi Moukareilla. Ensimmäiset panssarihaupitsin miehistöiksi koulutettavat varusmiehet aloittavat palveluksen tänä vuonna.

Ylitalo siirtyi tehtävään Pääesikunnan suunnitteluosastolta, jossa hänen tehtäviinsä kuului suunnitella Puolustusvoimien pitkän aikavälin kehittämistä 2030-luvulle asti. Tähän kokemukseen pohjaten Ylitalo sanoo prikaatin eri aselajien kaluston olevan ajan tasalla.

– Niin kauan kuin panssareita löytyy lähiympäristöstämme ja taisteluja käydään maalla, panssareilla on suuri merkitys.

Kolme komennusta ulkomailla

Ylitalo on palvelut urallaan noin viisi vuotta ulkomailla: kahdesti Naton esikunnassa ja yhden komennuksen ajan KFOR-rauhanturvaoperaatiossa Kosovossa.

Hän sanoo hakeutuneensa kansainvälisiin tehtäviin, koska kokee ne tärkeinä henkilökohtaisen osaamisen näkökulmasta, mutta myös Puolustusvoimien kannalta.

– Kun työskentelee muiden kansallisuuksien kanssa, huomaa oman pienuutensa. Kansainvälisissä tehtävissä joutuu haastamaan itsensä ja se on hyvä testikenttä, teemmekö asioita oikein. Yhteistoimintaharjoituksissa on huomattu, että suomalaisten varusmiesten koulutus on hyvällä tasolla ja tuotamme laadukkaita joukkoja.

Panssariprikaati johtaa seuraavan kerran kansainvälistä harjoitusta ensi toukokuussa, kun Niinisalossa järjestetään Arrow-harjoitus. Harjoitukseen osallistuu Yhdysvaltojen armeijan ja merijalkaväen joukkoja, brittejä sekä virolaisia sotilaita.

Kansainvälisiin tehtäviin hakeutuminen on kantahenkilöstölle vapaaehtoista. Ylitalo sanoo, että kokemus on sotilaalle tärkeä, mutta ei sovi kaikille.

– Ulkomaankomennus on vaativa urakka, johon liittyy monenlaisia käytännön asioita ja henkilökohtaisen elämän haasteita. Vapaaehtoisuus on hyvä pohja.

“Korostan yksilön ja esimiehen vastuuta”

Panssariprikaati on joukko-osastona pärjännyt hyvin, kun onnistumista mitataan palveluksen keskeyttäneiden asevelvollisten vähäisellä määrällä. Prikaatissa keskeytysmäärät ovat olleet pienimpien joukossa.

Ylitalo pyrkii parantamaan asevelvollisten kokemusta entisestään.

– Korostan yksilön ja esimiehen vastuuta. Niin kauan kuin esimiehet kantavat vastuun johtamistaan ihmisistä ja asioista, ei voida mennä harhaan.

– Jokaista Panssariprikaatin portista sisään tulevaa asevelvollista pitää käsitellä ja kohdella mahdollisimman yksilöllisesti. He myös vievät viestiä eteenpäin läheisilleen, mikä vaikuttaa maanpuolustustahtoon monella tapaa. HäSa

Kuka?

Tero Ylitalo, 50.

Panssariprikaatin komentaja 1.4 alkaen.

Eversti, siirtyi tehtävään Pääesikunnan suunnitteluosastolta, jossa työskenteli noin kaksi vuotta.

Patteriston komentajana Lapin ilmatorjuntarykmentissä ja Jääkäriprikaatissa 2013–2015

Työskennellyt kolmesti ulkomailla: Naton esikuntatehtävissä Belgiassa 2011–2013, Puolassa 2015–2017, sekä KFOR-kriisinhallintaoperaatiossa esikuntatehtävissä Kosovossa vuonna 2004.

Vuosina 2008–2011 Puolustusministeriössä turvallisuuskomitean yleissihteerinä.

Opettajana Maanpuolustuskorkeakoulussa sekä operatiivisen suunnittelun tehtävissä itäisellä maanpuolustusalueella ja Pääesikunnassa vuosina 1998–2008.

Aloitti upseerinuransa Panssariprikaatista, jossa oli vuodesta 1992 lähtien kuusi vuotta panssari-ilmatorjuntapatterin kouluttajana ja päällikkönä.

Asuu Lahdessa perheensä kanssa.

Viettää vapaa-aikaa luonnossa retkeilyn, patikoinnin ja matkustelun merkeissä.