Kanta-Häme

Panssariprikaatin perinteinen asukasilta ei nostanut yleisössä melua

Vuonna 1936 perustetun Hätilän ampuma-alueen ruokasalissa oli torstaina toistakymmentä itäisen Hämeenlinnan asukasta.

Harjoitusalueen naapurustoa oli saapunut kuuntelemaan Panssariprikaatin komentajan, eversti Pekka Järven vastauksia ennalta lähetettyihin kysymyksiin koskien puolustusvoimien toimintaa Hätilässä.

Panssariprikaatin perinteinen asukasilta ei nostanut yleisössä melua, vaikka aiheesta keskusteltiinkin.

Järven mukaan viimeksi 65 desibelin raja-arvo ylitettiin Hätilän ampuma-alueella vuonna 2005.

– Vertauksen vuoksi olen kuullut, että mukulakivitiellä 40 kilometrin tuntivauhtia etenevän bussiin melu on 65 desibelin luokkaa.

Naapurustoa kiinnosti, mistä alueelta kantautuvat isot jysäykset johtuvat. Raskassingoista? Panssarivaunuista?

– Luovuimme raskassinko Mustista jo 1990-luvulla. Jos 100 metrin päässä ammuttaisiin Leopard-panssarivaunulla, emme kuulisi sitä tässä.

Äänekkäimpiä ovat kranaatinheittimet.

– Niitä saattaa kuulla harjoituskaudella marraskuusta huhtikuuhun.

Asukkaita kiinnosti paukkeen lisäksi myös alueelta kantautuva paine, joka helisyttää ikkunoita.

– Ei se pitkällä aikavälillä voi tehdä asuintaloille hyvää, Kukostensyrjässä asuva Tuija Elovaara-Mäkelä sanoi.

Järven mukaan ammuntojen vaikutukset ovat kiinni säästä.

Hätilän harjoitusalue on suota, joka on kovalla pakkasella jäässä. Silloin ammuksen ääni lähtee Järven mukaan Hauhon suuntaan ja värinä Hämeenlinnan suuntaan.

– Jos melua, pauketta ja pakokaasua ei Hätilässä havaittaisi, ei silloin olisi meitäkään. Äänettömäksi harjoitusalueella ei päästä. Se on totuus.

Järvi totesi myös, että vaikka melutasoja mitataan ulkoistettuna palveluna, ei Hätilän ampuma-alueella ole melurajoitteita, koska se kuuluu erityisluvan piiriin.

– Lain mukaan isot harjoitusalueet eivät myöskään ole ympäristölupavelvollisia. Paitsi Keski-Pohjanmaalla Lohtaja, koska se on Natura-aluetta.

Miksi Hätilän ampuma-alueella harjoitellaan arkipyhinä?

– Tänä vuonna meillä on Hämeen ely-keskuksen lupa 250 harjoituspäivään Hätilässä ja 238 päivään kouluampumaradalla. Siihen osuu myös arkipyhiä. Emme kuitenkaan ammu pimeällä vähäisten resurssien vuoksi, Järvi sanoo.

Huolta herätti myös, tuhoavatko kaupungissa liikkuvat panssarivaunut teiden kantavat rakenteet ja joutuvatko kaupunkilaiset korvaamaan lystin verovaroin.

Järven mukaan panssarivaunu painaa 60 tonnia. Se on noin 20 tonnia kevyempi kuin tukkirekka. Panssarivaunun pintapaine on pienempi kuin raskaalla liikenteellä.

– Jos nämä kaksi ajaisivat suohon, niin tukkirekka humahtaisi pinnan alle ja panssarivaunu jättäisi pintaan vain pienen uran, Järvi vertasi.

Hämeenlinnassa panssarivaunut liikkuvat kaupungin luvalla, muualle luvan myöntää Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

– Lisäksi telaketjussa on kumiantura, joka jättää korkeintaan mustan viirun asvalttiin lähinnä käännöksissä. HäSa

Päivän lehti

27.10.2020

Fingerpori

comic