Kanta-Häme

Panssarisoittokunnan juuret olivat syvällä Hämeenlinnassa

Panssarisoittokunta ehti juurtua Hämeenlinnaan ja koko maakuntaan. Monipuolisella konserttitoiminnallaan se tavoitti laajan kuulijakunnan ja oli merkittävä osa seudun musiikkielämää. Näyttävä osa toimintaa olivat jokakesäiset vartioparaatit ja Esplanadin konsertit Helsingissä – unohtamatta vuosittain Hämeenkaaressa järjestettyjä sotilasmusiikin perinnepäivän konsertteja ja lukemattomia konsertteja maakunnassa – muun muassa kouluissa.

– Näyttelyn kuvia ja esineistöä katsellessa mieleen palaa monia hyviä muistoja, totesi avajaistilaisuudessa Panssarisoittokunnan pitkäaikaisin päällikkö, ylikapellimestari musiikkieverstiluutnantti evp Tapio Tsokkinen. Soittokuntaa hän johti 23 vuotta.

Yhteistyötä soittokunta teki muun muassa professori Tauno Marttisen kanssa. Hän teki Panssarisoittokunnalle toistakymmentä sävellystä. Niistä Tapio Tsokkinen sanoo mieleensä jääneen erityisesti Marttisen vuonna 1980 säveltämän Siriuksen, joka on kuin “sfäärien musiikkia.”

Maineikas historia

Panssarisoittokunnan historia alkoi pian maan itsenäistymisen jälkeen, vuonna 1919 Tuusulassa Kenttätykistörykmentti 1:n soittokuntana. Hämeenlinnaan soittokunta saatiin vuonna 1934. Kunniakas 94-vuotinen taival päättyi 2013 lopussa puolustusvoimauudistuksen seurauksena. Hämeenlinnassa soittokunta ehti vaikuttaa 80 vuotta.

Katkolla toiminta oli jo 1990-luvun alussa, mutta sitkeä vastarinta tuotti tulosta ja tukijoiden avulla lakkauttamispäätös jäi tuolloin toteuttamatta. Siinä vaiheessa soittokunta sai tuekseen ja työrukkasekseen killan, jonka aktiivisena perustajana ja puuhamiehenä toimi muun muassa hämeenlinnalaissyntyinen yrittäjä, puhallinmusiikin intohimoinen ystävä Pekka Pakkanen.

Myös Panssarisoittokunnan Killan toiminta päättyi viime kesänä. Pisteen toiminnalle laittoi viimeisenä puheenjohtajana toiminut Eero Vesala.

– Esiintymisiä Panssarisoittokunnalla oli toiseksi eniten Kaartin soittokunnan jälkeen, toteaa soittokunnan viimeinen johtaja, Turkuun Laivaston soittokunnan kapellimestariksi siirtynyt musiikkikomentajakapteeni Pasi-Heikki Mikkola.

Panssarisoittokunnan säilyttämiselle olisi hänen mukaansa ollut vahvat perusteet. Sen toiminta-alueella, 100 kilometrin säteellä asuu 2,5 miljoonaa ihmistä.

– Soittokunnan perinne ja mittava panos maanpuolustukselle kuitenkin säilyy, lupaa museonjohtaja Jaakko Martikainen.

Läpileikkaus soittokunnan historiasta on nyt talletettuna kuvien ja esineistön turvin Museo Militariaan. Monivaiheisen historian muokkaamisen näyttelyä varten on tehnyt soittokunnan viimeinen apulaiskapellimestari kapteeni Ilkka Rekola.

Kokoelmaa täydensi jo avajaispäivänä baritonitorvi, jonka museolle lahjoitti edesmenneen Pekka Pakkasen puoliso. Panssarisoittokunnan näyttelyn rakentamista ovat tukeneet Panssarisoittokunnan Kilta ja -säätiö sekä Panssariprikaati. (HäSa)