Kanta-Häme

Pantavangit retkahtavat yhä useammin

Valvontarangaistus eli pantavankeus katkeaa yhä useammin ja tuomittu siirretään suorittamaan rangaistustaan vankilaan.

Noin viidennes valvontarangaistuksista keskeytyy ja muutetaan vankeudeksi. Useimmiten keskeyttäminen johtuu päihteettömyysvaatimuksen rikkomisesta.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) erityisasiantuntija Pia Andersson sanoo, että valvontarangaistuksen ehdoton päihteettömyysvaatimus on monelle tuomitulle liian tiukka.

– Se (päihteettömyysvaatimus) on asia, mitä pitää jatkossa pohtia.

Käytännössä päihdeongelmaisten pantavankien yksittäiset ”retkahdukset” eivät aina johda tuomion muuttamiseen vankilatuomioksi.

Korkein oikeus on tehnyt yhden ratkaisun, jossa aiempi päihdeongelma katsottiin lieventäväksi asiaksi, kun päihdehoitoihin osallistunut henkilö retkahti, mutta oli muuten osoittautunut sitoutumista valvontarangaistuksen sääntöihin.

– Kaikkien laittomiksi määriteltyjen aineiden käytöstä on nollalinja. Jokaisesta rikkomuksesta tulee seuraamus, mutta jos jää kiinni lievästä päihtymyksestä, voidaan harkita onko valvontarangaistusta mahdollista jatkaa tietyin tukitoimin, kertoo johtaja Ulla Lehtinen Hämeenlinnan yhdyskuntaseuraamustoimistosta.

Suomalaisista vangeista suurella osalla on päihderiippuvuus. Päihteidenkäyttö ja erilaiset riippuvuudet ovat myös tavallisimmat taustatekijät, miksi henkilö on tehnyt rikoksen.

Kuluvan vuoden toukokuussa voimaan tullut uusi laki yhdyskuntaseuraamuksista mahdollistaa mm. valvontarangaistusta suorittavien, yhdyskuntapalveluun tuomittujen ja alle 21-vuotiaiden tuomittujen tukemisen entistä laajemmin tukitoimin.

Päihderiippuvuuden hoitotoimet voidaan määrätä entistä suuremmaksi osaksi valvontarangaistuksen ja yhdyskuntapalvelun suorittamista.

– Muutos ei vielä näy tilastoissa, mutta sillä voi olla positiivisia vaikutuksia valvontarangaistusten keskeyttämisiin, Pia Andersson sanoo.

Vuonna 2011 voimaan tullutta pantavankeutta suunniteltiin sovellettavaksi useissa sadoissa tuomioissa vuosittain. Niiden määrä on kuitenkin jäänyt melko pieneksi.

Valvontarangaistuksen käyttöä oli tarkoitus lisätä voimakkaasti, johtuen taloudellisista syistä sekä rangaistusmuodon avoimuuden vuoksi. Pantarangaistuksen täytäntöönpano maksaa noin kolmanneksen vankilassa suoritetun rangaistuksen hinnasta.

Valvontarangaistukseen tuomittujen henkilöiden määrässä on suuria alueellisia eroja. Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa on määrätty vuosittain vain muutamia valvontarangaistuksia.

– Näistäkin osa muuttuu vankeudeksi, lähes aina päihteiden käytön vuoksi, Ulla Lehtinen kertoo.

Kuluvan vuoden marraskuun loppuun mennessä valvontarangaistuksia on tullut täytäntöön pantavaksi Kanta-Hämeestä vastaavaan Hämeenlinnan yhdyskuntaseuraamustoimistoon 16 kappaletta.

Määrä on ollut vuositasolla lievässä nousussa.

– Annettuja valvontarangaistuksia ei erikseen tilastoida, mutta ei niitä kauhean usein määrätä. Ehdot valvontarangaistuksen antamiseen ovat aika tarkat, osastojohtaja Markku Laine Kanta-Hämeen käräjäoikeudesta toteaa.

Erityisasiantuntija Pia Anderssonin mukaan eri tuomioistuinten määräämien valvontarangaistuksien määrien suuret vaihtelut selittyvät osittain päihteiden käytön alueellisilla eroilla.

– Etelä-Suomessa asiakaskunta on selvästi moniongelmaisempaa kuin idässä tai pohjoisessa. Huumausaineiden ja päihteiden sekakäyttö on yleisempää.

Osaltaan kasvanutta keskeytysten määrää selittää se, että lain tullessa voimaan pantavankeuteen määrättiin tarkasti valikoituja ”mallituomittuja”, joiden uskottiin suurella todennäköisyydellä pystyvän täyttämään valvontarangaistuksen tiukat vaatimukset. HÄSA