Kanta-Häme

Pantavankeja on tavoitteita vähemmän

Suomessa määrättävien valvontarangaistusten lukumäärä ei ole vielä läheskään saavuttanut tavoitetasoaan.

Kun teknisten välineiden avulla suoritettava rangaistus astui voimaan marraskuussa 2011, tavoitteena oli, että rangaistusta suorittaisi päivittäin keskimäärin 90–100 tuomittua.

Vaikka jalkapannan avulla seurattavien tuomittujen määrä onkin kasvussa, viime vuonna heitä oli Rikosseuraamuslaitoksen kirjanpidon mukaan vain keskimäärin 48 henkilöä.

Teknisin keinoin seurataan myös valvotussa koevapaudessa olevia vankeja, joita oli viime vuonna keskimäärin 209 henkeä päivässä.

Ei ole aivan selvää, miksi valvontarangaistusten määrä on pienempi kuin alkujaan tavoiteltiin.

– Yhtenä syynä voi olla törkeiden rattijuopumusten vähentyminen, mikä heijastuu yhdyskuntapalvelujen määrän vähenemisen välityksellä myös valvontarangaistukseen. Valvontarangaistus on siis toissijainen seuraamus yhdyskuntapalvelulle, hallitusneuvos Ulla Mohell oikeusministeriöstä kertoo.

Hänen mukaansa on myös mahdollista, että koska valvontarangaistuksen edellytysten selvittäminen vie aikaa, sen ajatellaan ehkä hidastavan ja monimutkaistavan oikeusprosessia.

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN erityisasiantuntija Pia Andersson muistuttaa, että valvontarangaistuksen luonne poikkeaa koevapaudesta.

– Koevapaus on Rikosseuraamuslaitoksen päätös ja valvontarangaistus tuomioistuinpäätös.

Anderssonin mukaan pääsääntöisesti kaikkien rangaistavien henkilöiden, joiden on mahdollista selvitä yhdyskuntapalvelulla, pitäisi myös päästä sillä. Jos yhdyskuntapalvelu ei ole mahdollinen vaihtoehto, pitäisi harkita valvontarangaistusta.

– Huomataanko syyttäjälaitoksessa tai tuomioistuimessa tämä mahdollisuus, vai onko seuraava askel sittenkin ehdoton vankeus?

Hallitusneuvos Mohellin mukaan valvontarangaistuksen käytössä on ollut suuria alueellisia eroja. Kaikkein harvinaisinta valvontarangaistukseen määrääminen on ollut Etelä-Suomen rikosseuraamusalueella, jossa valvontarangaistuksia tuli viime vuonna täytäntöönpantaviksi 37 kappaletta.

Niiden osuus (14 prosenttia) kaikista täytäntöönpanoon tulleista rangaistuksista on pieni verrattuna esimerkiksi saman alueen osuuteen (24 prosenttia) vuoden 2015 aikana täytäntöönpanoon tulleista yhdyskuntapalveluista tai kaikista yhdyskuntaseuraamuksista.

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella valvontarangaistusten täytäntöönpanoja oli viime vuonna 123 ja Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella 110 kappaletta.

Erojen syistä ei oikeusministeriöllä kuitenkaan ole tarkkaa, tutkittua tietoa.

KUSTANNUKSILTAAN valvontarangaistus on alle puolet siitä, mitä suljetussa laitoksessa istuttu tuomio maksaisi. Sen sijaan valvottu koevapaus vaikuttaa RISE:n tilastoissa valvontarangaistusta edullisemmalta, vaikka näin ei periaatteessa pitäisi olla.

– Esimerkiksi valvontatekniikka on valvotussa koevapaudessa kalliimpaa kuin valvontarangaistuksessa, Pia Andersson kertoo.

Koevapaudessa olevaa vankia valvotaan gps-laitteella, joka kertoo vangin sijainnin tarkasti. Valvontarangaistuksen teknologia taas ilmoittaa, onko valvottava henkilö poistunut kotoaan tai palannut sinne sovitun aikataulun mukaan.

Osittain kustannusero selittynee sillä, että henkilömäärät ovat suhteellisen pieniä, joten yksikkökustannus on herkkä vaihtelulle.

RISE:n laskentapäällikkö Mika Ulmanen pohtii, että myös kustannuslaskennan tapa vaikuttaa tilastoihin. Vankikohtaisiin lukuihin kun on jyvitetty mukaan myös hallinnon rahat.

– Olemme pohtineet, että laskelmaa tarkennettaisiin.

Hintaero on hänen mukaansa kuitenkin sen verran merkittävä, että pelkkä laskentamalli ei riitä selitykseksi.

Päivän lehti

25.1.2020