Kanta-Häme

Paperittomia ei jätetä taivasalle Hämeenlinnassa

Myös Hämeenlinna joutuu jo pienessä määrin pohtimaan, kuinka toimia ns. paperittomien kanssa. He ovat turvapaikanhakijoita, jotka ovat saaneet negatiivisen oleskelulupapäätöksen ja jotka eivät ole poistuneet maasta.

Johtava sosiaalityöntekijä Tiina Hofström pakolaisten vastaanotosta sanoo, että tässä kohtaa kaivattaisiin kipeästi valtakunnallista ohjeistusta.

– Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja tällä hetkellä sen myöntäminen jää yksittäisten sosiaalityöntekijöiden harkintaan. Toivoisi, että tässä olisi valtakunnallinen linja.

Asia nousi esille tiistai-iltana Hämeenlinnan kaupungin järjestämässä kotofoorumissa.

Hofströmiltä kysyttiin, mitkä sitten voisivat olla paperittomalle ensisijaisia tukimuotoja. Lähinnä silloin tulee kysymykseen tuki, jolta tulee jostain muualta kuin kaupungilta.

Tarkoitus on silti järjestää lähiaikoina neuvottelu, jossa olisivat mukana kaupungin lisäksi mm. seurakunta ja ehkä myös järjestöjä.

Hämeenlinnan kautta on reilun vuoden kuluessa kulkenut tuhansia turvapaikanhakijoita, koska alueella on ollut useita vastaanottokeskuksia.

Ensin niitä on perustettu kovassa paineessa, sitten niitä on supistettu ja seuraavaksi lakkautettu.

Näin on käynyt eri puolilla Suomea.

– Vuosi sitten syksyllä oli niin kiire löytää tilaa turvapaikanhakijoille, että vastaanottokeskuksia polkaistiin pystyyn yhdessä yössä, maahanmuuttoviraston eli Migrin turvapaikkayksikön päällikkö Esko Repo kuvaili.

– Ei siinä ehtinyt paikkakunnan asukkailta kysellä mielipidettä ja siitä tuli kovaa palautetta. Nyt, kun keskuksia lakkautetaan, samoilta paikkakunnilta tulee lähetystöjä pyytämään niille jatkoa.

Repo muistutti, että vastaanottokeskuksissa olevien turvapaikanhakijoiden kustannukset menevät valtion piikkiin, eivät sijaintikunnan.

Tällä hetkellä Hämeenlinnassa asuu noin 180-190 oleskeluluvan saanutta aikaisempaa turvapaikanhakijaa. Heidän kotoutumistaan kaupunki tukee kolmen vuoden ajan. Siihenkin tulee valtion tukea.

SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Anu-Rohima Mylläri laskee, että esimerkiksi viime vuonna, jolloin turvapaikanhakijoiden määrä oli ennätyksellinen, heitä oli maahanmuuttajista vain 13 prosenttia.

– Suurin osa tulee naapurimaista rakkauden, työn tai opiskelun takia.

Hän muistutti, että aikaa myöten myös vapaaehtoistoiminta muuttuu.

Samaa korosti Hämeenlinnan setlementin toiminnanjohtaja Sanna Airaksinen, joka kertoi, että vapaaehtoisia on nyt toiminnassa mukana paljon.

– Tulijat pitäisi kohdata ihmisinä, ei niinkään maahanmuuttajina. He voivat osallistua mihin tahansa toimintamme.

Migrin Repo sai vastata useaan kysymykseen, joissa epäiltiin, että viraston tarkoitus on päästä eroon mahdollisimman monista turvapaikanhakijoista.

Hän vakuutti viraston toimivan lain säädännön mukaisesti ja esimerkiksi päivittävän koko ajan eri maiden kuten Irankin turvallisuustilannetta. HÄSA