Kanta-Häme

Hauholla pidetään yllä harvinaista pappilakulttuuria - "Tämä ei sovi kaikille"

Hauhon pappila toimii edelleen kirkkoherran asuntona. Perinteiden vaaliminen vie voiton huonoista puolista.
Hauhon pappilan historia on uljas ja pitkä. Toivoisin että edes rippeitä siitä voitaisiin ylläpitää, jos löytyisi halukkaita "hulluja", jotka tällaiseen suostuu, kirkkoherra Tapani Vanhanen naurahtaa. Kuva: Esko Tuovinen
Hauhon pappilan historia on uljas ja pitkä. Toivoisin että edes rippeitä siitä voitaisiin ylläpitää, jos löytyisi halukkaita "hulluja", jotka tällaiseen suostuu, kirkkoherra Tapani Vanhanen naurahtaa. Kuvat: Esko Tuovinen

Hauhon pappila on  harvinaisuus, sillä se toimii edelleen papin virka-asuntona. Hauhon seurakunnan kirkkoherra Tapani Vanhanen on asunut perheineen pappilassa vuodesta 2003.

Seurakunnat ovat aktiivisesti luopuneet pappiloistaan. Esimerkiksi Hämeenlinnan seurakuntayhtymällä on omistuksessaan Hauhon pappilan lisäksi vain Vanajan pappila, jota vuokrataan asuinkäyttöön.

Jokioisten pappilassa asuu seurakunnan kanttori perheineen ja lähin papin asuntona toimiva pappila löytyy Pälkäneeltä.

Hämeenlinnan seurakuntayhtymän talouspäällikkö Ville Lehtonen pitää, ”vakanssistaan huolimatta”, Hauhon pappilaa hienona poikkeuksena.

– Niin kauan kun se ei ole taloudellisesti järjetöntä, on hienoa, että meillä on pappilan käytössä.

Lue myös: Pappilan asukas pohtii kotinsa tulevaisuutta (1.10.2016)

Hauhon pappilan toisessa päässä toimii kirkkoherranvirasto ja rakennuksen keskellä kokoontumistilana pappilan sali. Rakennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset ovat seurakuntayhtymälle noin 16 000 euroa.

1840-luvulla rakennettu pappila peruskorjattiin vuonna 2002.

Vanhanen pääsisi halutessaan eläkkeelle noin kolmen vuoden kuluttua, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä eläkkeelle siirtymisestä. ”Hauhon pappilan historia on uljas ja pitkä. Toivoisin että edes rippeitä siitä voitaisiin ylläpitää edelleen, jos löytyisi halukkaita ”hulluja”, jotka tällaiseen suostuu”, Vanhanen naurahtaa.

Puolijulkinen virka-asunto

Vanhanen maksaa asumisestaan vuokraa ”kohtuullisen paljon.” Asumiskustannusten näkökulmasta asuminen pappilassa ei ole hänen mukaansa järkevää, mutta vaakakupissa painaa enemmän arvokas perinne, jota Vanhanen perheineen haluaa vaalia.

– Hienoahan se on asua pappilassa, mutta äärimmäisen harvinaista. Nykysukupolvi papistossakin arvostaa enemmän yksityisyyttä ja omaa asuntoa, Vanhanen kuvailee.

Vaikka pappila on Vanhasen perheen koti, on kyseessä kuitenkin virka-asunto puolijulkisessa ympäristössä, josta on aikanaan luovuttava.

Toisinaan jokunen kesäturisti saattaa vahingossa eksyä keittiön ikkunan alle, mutta he perääntyvät nopeasti, kun tajuavat, että pappilaa oikeasti asutaan.

Asunnosta luopumisen hetkeä kirkkoherra ei tunnusta ajattelevansa haikeasti, ainakaan vielä.

Kun työpaikka on seinän takana, on papin virkaa ja elämää on vaikea erottaa toisistaan. Vanhanen näkeekin pappeuden elämäntehtävänä, jossa on oltava mukana kokonaisvaltaisesti.

– Tämä ei sovi kaikille, vaan edellyttää tietynlaista asennetta viranhoitoon.

Vanhansen työhuone sijaitsee heti virka-asunnon seinän takana kirkkoherranviraston kyljessä. Kun työmatka on näin lyhyt, on työaika vaarassa sekoittua vapaa-aikaan.

Kerrostalosta Lopen pappilamiljööseen

Toinen lähiesimerkki pappila-asumisesta löytyy Lopelta, jossa pappila toimi kirkkoherra Tuomas Hynysen perheen asuntona vuosina 2007–2013. Tuolloin seurakunnan toiveena oli, että kirkkoherra asuu perheineen pappilassa.

– Muutimme Vantaalta kerrostalokolmiosta aivan upeaan pappilamiljööseen, Hynynen muistelee.

Idyllinen pappilaelämä törmäsi lopulta käytännöllisyyteen ja suuriin kustannuksiin. Pappila toimi ainoastaan perheen asuntona ja aiheutti kokonaisuudessaan vuosittain jopa 30 000 euron menoerän seurakunnalle.

Isot huoneet kävivät epäkäytännölliksi siinä vaiheessa, kun lapset haluisivat omat huoneet.

– Vuokra oli lähemmäs 1000 euroa kuussa. Sillä samalla summalla lyhentää mukavasti omakotilainaa.

Kirkkoherra muutti naapuriin

Vuonna 2012 seurakuntakin oli jo valmis pappilaan myymiseen. Hynynen muutti perheineen omakotitaloon Lopen kirkonkylälle. He ovat olleet ratkaisuun tyytyväisiä, mutta muistelevat edelleen lämmöllä pappilassa vietettyä aikaa.

– On seurakuntia, jossa pappilat ovat kirkkoherranvirastoina, juhlatilana ja työntekijöiden asuntoina. On hienoa, jos seurakunta löytää pappilalle käyttöä, Hynynen viittaa Hauhon ja Pälkäneen pappiloihin.

Hynysen mukaan silläkin on oman arvonsa, että kirkkoherra asuu seurakuntalaisten naapurissa, eikä ”ylhäisessä yksinäisyydessä” parin kilometrin päässä kirkonmäellä.

Vanhanen ei koe olevansa pappilassa asuessaan vaikeasti tavoitettavissa, vaan tuntee pikemminkin asuvansa seurakuntalaisten keskellä.

– En tosin tiedä, miten seurakuntalaiset asian kokevat. Voihan olla vielä arkuutta lähteä varta vasten pappilaan, mutta en ole mitään semmoista kokenut.

Esimerkkejä maakunnan pappiloista

Hämeenlinnan seurakunnat

Tuuloksen pappila: Tuhoutui tulipalossa vuonna 2011, toimi siihen asti kirkkoherran asuntona.

Rengon pappila ja Kalvolan pappila yksityiskäytössä.

Lue myös: Rengon pappila saa asukkaat Keravalta (18.7.2016)

Vanajan pappila: seurakunnan omistuksessa, asuinkäytössä.

Lammin pappila: kerhokäytössä, mutta purku-uhan ala, suunnitelmissa uusi seurakuntatalo.

Hattula

Tyrvännön pappila (Lepaan seurakuntakoti): yritettiin pitkään myydä, mutta tullaan purkamaan.

Tyrvännön toinen pappila: yksityisomistuksessa, pappilana 1960-luvulle.

Katinalan pikkupappila: paikalla sijaitsee nykyisin Tuulia-koti.

Pappilanniemen pappila: yksityisomistuksessa, pappilana vuoteen 1959.

Hurttalan pappila: yksityiskäytössä. Vaihdettiin vuonna 1992 Parolan keskustassa olevaan virastotaloon.

Janakkala

Tarinmaan pappila: yksityisomistuksessa. Toimi pappilana 1970-luvulle.

Hausjärvi

Vanha pappila: vuokrattavissa kokous- ja juhlatilaksi.

Päivän lehti

4.8.2020