Kanta-Häme

Pappilan asukas pohtii kotinsa tulevaisuutta

Vanajan pappilassa asuva Pia Markuslahti pohtii, kuinka kauan hän saa perheineen asua pappilassa.

– Olen todella kiintynyt tähän postikorttimaisemaan ja hyviin naapureihin. Kaikesta tästä olisi sääli luopua.

Hämeenlinnan seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiassa esitetään luopumista suuresta osasta nykyisiä kiinteistöjä tulevina vuosina.

Pappiloista luovuttavien listalle on päätynyt kaksi, eli Vanajan ja Lammin pappilat. Vanajan pappila on ollut pitkään vuokrattuna asunnoksi. Lammin pappilassa on seurakunnan kerhotoimintaa ja vuokra-asunto.

Viime viikolla ensimmäistä kertaa esitellyn kiinteistöstrategian mukaan seurakuntayhtymälle jäisi nykyisistä kiinteistöistä ylläpidettäviä neliöitä 14 000. Tällä hetkellä neliöitä on 23 000.

Kiinteistöstrategia on siis toistaiseksi ehdotus. Hämeenlinnan seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Eija Rantala kertoo, että yhtymän kiinteistöt on luokiteltu kunnon, käytön ja korvattavuuden mukaan.

– Tiloista luovutaan suunnitelmallisesti, ja ensin seurakuntien toiminnalle on löydettävä korvaavat tilat.

Jatkossa jokaisen kiinteistön kohtalo käsitellään päätöksenteossa erikseen. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee strategiaesitystä 6. lokakuuta, minkä jälkeen pyydetään lausuntoja seurakuntaneuvostoilta.

Markuslahden perhe juhli vuosituhannen vaihdetta kantamalla muuttolaatikoita pappilaan.

Perhe ehti asua pappilassa yhdeksän vuotta, mutta he muuttivat pois, kun talo meni putkiremonttiin.

Talossa asui pari vuotta muita vuokralaisia. Markuslahti perheineen palasi kuitenkin takaisin pappilan asukkaiksi vuonna 2011.

– Minä olin se, jolle tuli eniten ikävä pappilaan.

Putkiremontin lisäksi pappilassa on viime vuosina uusittu sauna ja keittiö.

– Tuskin pappilaa siis ainakaan huonon kunnon takia halutaan myydä, pohtii Markuslahti.

Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategiasta hän sai tietää viime viikon perjantain Hämeen Sanomien uutisesta.

Vanajan pappilassa on yli 130 asuinneliötä. Lisäksi talon alakerrassa on hautausmaatyöntekijöiden sosiaalitilat.

Pappilat on alun perin rakennettu papin virka-asunnoksi. Harvassa pappilassa kuitenkaan asuu enää kirkkoherraa, vaikka rakennusta yhä nimitettäisiinkin pappilaksi.

Vanajan seurakunnan aikana pappila toimi nimensä mukaisesti kirkkoherran virka-asuntona. Niiltä ajoilta muistuttaa talon ullakolla sijaitseva noin puolen neliömetrin komero, joka on rakennettu kirkonkirjojen säilyttämiseen.

Markuslahti kertoo, että pappilassa asumisessa on omat erikoispiirteensä.

– Ihmiset kyselevät, onko kirkkoherranvirasto edelleen täällä. Lisäksi monet kertovat esimerkiksi pappilaan liittyviä rippikoulumuistojaan.

Hämeenlinnassa sijaitsevista pappiloista vain Hauhon pappilassa asuu enää kirkkoherra. Rengon ja Kalvolan pappilat on myyty yksityiskäyttöön.

Lähiseudulla pappilat on myyty myös esimerkiksi Janakkalassa ja Lopella. Hausjärvellä pappila on vuokrattavissa juhlien järjestämistä varten.