fbpx
Kanta-Häme Hämeenlinna

"Parantaja" tarjosi Hämeenlinnassa vesihoitoa hammassärkyyn, valepsykologi rahasti suggestioilla Riihimäellä – Nämä huijarit tuomittiin, mutta yksi pääsi pälkähästä

Sata vuotta sitten Suomessa esiintyi lääketieteen ammattilaisten rinnalla iso joukko erilaisia ihmelääkäreitä. Tieteen historian tutkija Kalle Kananoja on kirjoittanut näistä itseoppineista parantajista ja huijareista kirjan, joka ilmestyi syyskuussa. Poimimme siitä kolme Kanta-Hämeessä kuohuttanutta tapausta, jotka johtivat aina käräjille asti.
Tämän vuonna 1933 Petsamossa otetun kuvan takapuolella on saamenkielinen kirjoitus, jossa kerrotaan, että parantaja ottaa potilaalta taudin pois. Kuva on Museoviraston suomalais-ugrilaisesta kuvakokoelmasta. Kuva: Ilmari Manninen
Kansanparannus pysyi pitkään lääkäritoiminnan rinnalla, etenkin Suomen syrjäisimmissä kolkissa. Tämän vuonna 1933 Petsamossa otetun kuvan takapuolella on saamenkielinen kirjoitus, jossa kerrotaan, että parantaja ottaa potilaalta taudin pois. Kuva on Museoviraston suomalais-ugrilaisesta kuvakokoelmasta. Kuva: Ilmari Manninen

Oletko kuullut sanan kuhnekylvyt? Niitä varten valmistettiin aikoinaan matalalaitaisia vannoja, joissa istuttiin jalat ammeen ulkopuolella.

Hoidon nimi johtaa saksalaiseen luonnonparantajaan Louis Kuhneen. Kuhne piti Leipzigissä parantolaa, jossa hän hoiti potilaitaan kylmillä kylvyillä ja lähinnä vettä, hedelmiä ja hiekkaa sisältävällä ruokavaliolla. Niiden uskottiin poistavan ruumiista taudinaiheuttajia.

Historioitsija Kalle Kananoja kertoo kirjassaan Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950, kuinka vesiparannus nousi muotiin myös Suomessa. Sitä toteuttivat paitsi kuhnelaisuuteen uskovat luonnonparantajat, myös täysveriset huijarit.

Hämeen Sanomat kertoi vuonna 1927 yhdestä sellaisesta.

Pianisti, kotiopettaja Karl August Berg oli esitellyt itsensä Hämeenlinnassa tuohon aikaan kuuluisan Kirvun parantolan neuvojaksi. Hän oli ohjeistanut useita hammassäryistä, polven kolotuksista ja reumatismista kärsiviä potilaita vesihoitoihin 20 markan laskua vastaan.

Käräjillä valeparantaja Berg tuomittiin teostaan 750 markan sakkorangaistukseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuhneammetta käytettiin 1900-luvun alkupuolella luonnonmukaisessa parantamisessa. Ammeeseen laskettiin kylmää vettä ja sinne istuttiin jalat ammeen ulkopuolelle. Hoidon tarkoituksena oli johtaa sairaudet pois kehosta. Kuva: Turun museokeskus
Kuhneammetta käytettiin 1900-luvun alkupuolella luonnonmukaisessa parantamisessa. Ammeeseen laskettiin kylmää vettä ja sinne istuttiin jalat ammeen ulkopuolelle. Hoidon tarkoituksena oli johtaa sairaudet pois kehosta. Kuva: Turun museokeskus

Psykologialla iskiasta ja sydäntautia vastaan

1920-luvulla Suomessa vannottiin myös näennäistieteellisten suggestiohoitojen nimeen, tällä kertaa Ranskan mallin mukaan. Ranskalainen proviisori Emilie Coué kehitti ajatuksen voimalla tapahtuvan itsesuggestiomenetelmän, josta tuli hetkeksi hyvin muodikas.

Suomessakin monet psykoterapeuttiset instituutit ja itseoppineet ihmeparantajat väittivät parantavansa erilaisia vaivoja suggestiivisia sanalitanioita hokemalla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Suomessa uskottiin ajatuksen voimalla tapahtuvaan itsesuggestioon ranskalaisen proviisorin Emilie Couén opein. Psykoterapeutti M. Pesonen seisoo Coué-intituutin edessä vuonna 1927. Kuva: Eero Suominen
Suomessa uskottiin ajatuksen voimalla tapahtuvaan itsesuggestioon ranskalaisen proviisorin Emilie Couén opein. Psykoterapeutti M. Pesonen seisoo Coué-intituutin edessä vuonna 1927. Kuva: Eero Suominen

Syksyllä 1928 Hausjärvellä käytiin oikeutta psykologiksi ja parantajaksi esittäytynyttä tamperelaista kauppa-apulaista vastaan.

20-vuotias Paavo Olavi Lehtonen oli majoittunut Riihimäellä matkustajakoti Majalassa ja mainostanut kadunvarsi-ilmoituksissaan ottavansa siellä sairaita vastaan.

Mainoksessaan hän väitti parantaneensa “psykologin opein” niinkin erilaisia sairauksia kuin reumatismia, iskiasta, vatsakipuja, sydäntautia, kuulo- ja näkövikoja ja jopa hammassärkyä ja liikalihavuutta.

– Kaikki viittaa siihen, ettei Lehtonen ollut kovin vakavissaan suggestioharrastuksessaan. Nuorimies lienee nähnyt siinä vain mahdollisuuden helppoon rahaan tai ainakin lisäansioon, Kalle Kananoja kirjoittaa kirjassaan.

Oikeudenkäynnissä Lehtonen kertoi ansainneensa noin 125 markkaa viiden potilaan suggeroimisesta.

Hänet tuomittiin 500 markan sakkoihin, jotka muunnettiin lopulta varojen puutteen vuoksi 50 päivän vankeusrangaistukseksi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vuonna 1922 Suomessa oli vain 662 lääkäriä. Lääkintöhallituksen kyselyn mukaan laitonta parantamista harjoitettiin tuolloin ainakin 145 paikkakunnalla. Vuodelta 1922 olevassa kuvassa kansanparantaja Ville Palomaa hoitaa kipupotilasta Kolarissa Lapissa. Kuvat: Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma Kuva: Samuli Paulaharju
Vuonna 1922 Suomessa oli vain 662 lääkäriä. Lääkintöhallituksen kyselyn mukaan laitonta parantamista harjoitettiin tuolloin ainakin 145 paikkakunnalla. Osin se johtui siitä, ettei lääkäreitä riittänty kaikkialle. Vuodelta 1922 olevassa kuvassa kansanparantaja Ville Palomaa hoitaa kipupotilasta Kolarissa Lapissa. Kuvat: Museoviraston Kansatieteen kuvakokoelma Kuva: Samuli Paulaharju

Surullinen tapaus Somerolta

Rokotus- ja lääkevastaisuus ei ole suinkaan vain viime aikojen keksintöä, vaan sitä esiintyi myös sata vuotta sitten.

1920–30-luvuilla raittius- ja rauhanmies Sampsa Luonnonmaa oli yksi Suomen näkyvimpiä rokotuskriittisiä hahmoja. Hän vastusti rokotuksia, koska uskoi niiden samoin kuin lääkkeiden myrkyttävän potilaat ja pahentavan näiden tilaa.

Luonnonmaa perusti Paimioon suositun luonnonparantolan, jonne Someron köyhäinlautakunta lähetti vuonna 1928 erään diabetestä sairastavan pojan. Häntä hoidettiin Paimiossa insuliinin sijaan kasvisruoalla ja kylvyillä.

Pian saapumisensa jälkeen poika kirjoitti kirjeessään kotiin syöneensä “kaikkia ruokia kuin terveet ihmiset”. Muutaman päivän kulutta hän kertoi kirjeessään voivansa erittäin huonosti.

Parantolasta kuitenkin vastattiin huolestuneiden vanhempien kyselyihin, että poika voi hyvin, ellei jopa paremmin kuin ennen.

– Hoitoa jatkettiin, mutta pian pojan vanhemmille ilmoitettiin, että tämän tila oli huonontunut. Vanhemmat hakivat poikansa takaisin Somerolle, mutta tämä kuoli vielä samana päivänä, Kananoja kirjoittaa teoksessaan.

Tammelan piirilääkäri Johan Henrik Vitali totesi pojan kuolinsyyksi vääränlaisesta ravinnosta johtuneen happomyrkytyksen.

Oikeudenkäynnissä parantolan johtaja Luonnonmaa korosti, ettei hän ole lääkäri, koska hän ei määrää parantolassaan lääkkeitä vaan käyttää hoitoina ainoastaan kylpyjä, savi- ja vesikääreitä sekä kasvisruokavaliota.

Tällä kertaa perustelu puri. Luonnonmaa selvisi syytteistä. HÄSA

Lähde: Kalle Kananoja: Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950 – Kuhnekylpyjä, sähköä ja suggestiota. SKS 2021.

Ihmelääkärit Suomessa 1850–1950

Kalle Kananojan uusi tietokirja ilmestyi SKS:n kustantamana syyskuussa.

Se keskittyy laittomaan lääkäritoimintaan ja luonnonparantajiin, jotka kilpailivat lääkäreiden kanssa potilaiden suosiosta.

Kirjan mukaan vaihtoehtohoidoista, rokotevastaisuudesta ja salaliittoteorioista käyty keskustelu oli sata vuotta sitten yllättävän samanlaista kuin tänä päivänä.

Kalle Kananoja on tieteiden ja aatteiden historian yliopistonlehtori Oulun yliopistossa.

Hänen aikaisempia teoksiaan ovat parantamisen globaalihistoriaan pureutuva kokoomateos Kiistellyt tiet terveyteen (SKS 2017) sekä parantamisen historiaa varhaismodernissa Afrikassa käsittelevä Healing Knowledge in Atlantic Africa (Cambridge University Press 2021).

Parantaja apulaisineen hoitaa kolottavaa lonkkaa Taivalkosken Loukonvaarassa vuonna 1917. Kuva: Samuli Paulaharju / Museoviraston kansantieteen kuvakokoelma
Parantaja apulaisineen hoitaa kolottavaa lonkkaa Taivalkosken Loukonvaarassa vuonna 1917. Kuva: Samuli Paulaharju / Museoviraston kansantieteen kuvakokoelma

Menot