Kanta-Häme

"Paras mainos on olla läsnä"

Neljäs kerta toden sanoo.

Näin ajatteli Sari Rautio (kok.) pystyttäessään talkooporukkansa kanssa 42 tienvarsimainosta ympäri Hämeen vaalipiiriä.

Rautio pyrki eduskuntaan vuonna 2007 ja saikin ääniä varajäsenyyden verran. Viimeisin kampanja neljä vuotta sitten poiki reippaat 3955 ääntä.

Tänä vuonna Rautio on tienvarsien lisäksi panostanut omiin nettisivuihin, tv- ja verkkomainontaan sekä sosiaaliseen mediaan mutta nipistänyt printtimainoksista.

– Siinä taisi käydä niin, että ensin laskin menot, ja sitten aloin haalia rahaa niiden kattamiseksi, Rautio sanoo ja naurahtaa.

Kokonaisvaalibudjetti on 35 000 euroa, josta omaa rahaa on noin kolmannes. Pottiin on osallistunut joukko tuttuja yrityksiä, käytännön hommissa auttanut puolestaan talkooväki.

Piirien rahat yhteistapahtumiin

Mainontaa tekevät niin puolueet ja niiden piirit kuin yksittäiset ehdokkaatkin.

Hämeen vasemmistoliiton toiminnanjohtaja Arto Kaleva kertoo piirin antaneen jokaiselle puolueen 14 ehdokkaalle muutaman satasen, jotta kampanjoinnissa pääsee alkuun.

Yhteensä piirin budjetti kampanjointiin on 20 000 euroa.

– Eduskuntaan meneminen isolla rahalla ei tuntuisi ihan oikealta äänestäjiämme kohtaan, eikä meillä sellaisia olisikaan. Sen vuoksi on keksittävä muita keinoja, Kaleva sanoo.

Kalevan mukaan puolueen ehdokkailla on hyvin vähän ulkopuolisia rahoittajia. Vaalityö tehdään pienellä rahalla, ensisijaisesti kohtaamalla ihmisiä turuilla ja toreilla.

Myös Sdp:ssa on huomattu, että ulkopuolisia rahoittajia on aiempaa vaikeampi saada. Hämeen sosiaalidemokraatit on korottanut eduskuntavaalibudjettiaan joillakin tuhansilla euroilla viime vaaleihin verrattuna.

– Noin 50 000 euron budjetti hupenee yhteisiin lehtimainoksiin, tapahtumamainontaan sekä ministerivierailuihin, kertoo toiminnanjohtaja Mikko Suomalainen.

Printistä jää jälki

Keskusta käyttää tänä vuonna vaalimainontaan vähemmän kuin aiemmin. Puolueen ehdokkaat maksavat osittain itse myös yhteismainonnan suorittamalla 1 500 suuruisen maksun puolueelle.

– Se on ihan hyvä systeemi. Siinä karsitaan posi ne ehdokkaat, jotka eivät kampanjoi niin sanotusti tosissaan, sanoo Hämeen piirissä ehdolla oleva Marjatta Rahkio (kesk.)

Ensimmäistä kertaa ehdolla olevan Rahkion noin 20 000 euron vaalibudjetti on 80-prosenttisesti omaa rahaa. Loppu viidennes on saatu tutuilta pk-yrityksiltä.

– Valtaosa budjetista menee lehtimainontaan ja esitteisiin. Toimivinta kampanjointia ovat minusta puolueen omat yleisötilaisuudet, joissa voi tavata äänestäjiä kasvokkain.

Samoilla linjoilla on perussuomalaisten ehdokas Lulu Ranne, jolla on yhteinen kampanja Kari ilkkalan (ps.) kanssa.

Ranne panostaa kampanjaan yhteensä 30000 eurolla.

– Siitä on kolmannes omaa, kolmannes pankin ja loput lahjoituksia. Nyt mennään täysiä.

Ulkomainosten lisäksi ja sosiaalisen median sijaan Ranne ja Ilkkala uskovat printin voimaan. Pääsiäisenä julkaistaan nelisivuinen, tabloidikokoinen vaalilehti.

– Ihmiset kaipaavat jotain hypisteltävää, jotain, minkä pariin palata myöhemmin. Toivomme printin tavoittavan myös nukkuvan puolueen jäsenet.

Vaalikampanjatuista ilmoitettu murto-osa

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo vaalirahoitusta koskevan ilmoitusvelvollisuuden noudattamista sekä vastaanottaa ja julkaisee vaalirahoituslaissa säädettyjä asiakirjoja. Ilmoitus on tehtävä, vaikka varsinaisia kuluja kampanjoinnista ei koituisikaan.

Vaalirahoitukseen kuuluvaksi tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla saadut suoritukset. Tukena ei kuitenkaan pidetä talkootyötä eikä tavanomaisia ilmaispalveluja.

Hämeen vaalipiiristä vaalirahoitusilmoituksen oli torstaina tehnyt ennakkoon toistaiseksi yksi kristillisdemokraattien, kaksi vihreiden, kaksi vasemmistoliiton ja piraattipuolueen kaikki seitsemän ehdokasta.

Vihreiden ehdokas Sari Jokinen kertoo harkitsevansa tarkkaan, kuinka paljon omaa rahaa kampanjointiin on vara laittaa. Piiriyhdistyksen lahjoittaman 400 euron lisäksi on pärjättävä omillaan.

– Kaikki se kampanjaan laitettu raha on pois perheeltä.

Prabhakaran Ranjith Kumar (sd.) kertoo, että noin 4 000 euron vaalibudjetti koostuu ammattiyhdistysten ja yksittäisten ihmisten lahjoittamista summista.

– Jos ei satunnaisia bensa- ja puhelinkuluja lasekta mukaan, omaa rahaa en ole laittanut kampanjointiin yhtään. (HäSa)

Oikaisu 30.3.2015 klo 14:04

Sari Rautio (kok.) on neljättä, ei kolmatta kertaa ehdolla eduskuntaan. Viime vaaleissa hän sai 3955 ääntä, ei yli 4000, kuten jutussa kerrottiin.

Päivän lehti

6.4.2020